Jokaisen ihmisen olisi hyvä joskus käsitellä asioita ammattilaisen kanssa. Psykoterapia on hoitomuoto, jossa asiakas itse tekee lopulta suurimman työn, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.
Jokaiselle voisi olla jossakin elämänvaiheessa eduksi pieni asioiden selvittely toisen ihmisen kanssa. Tämä ihminen voi olla psykoterapeutti, mutta aina ei psykoterapiaa tarvita. Ihmiset selviytyvät ja löytävät tasapainon myös omin keinoin.
Suomessa on hoitoa valvoo Valvira. Siihen voi ottaa yhteyttä, jos kokee tulleensa hoidossa väärin tai huonosti kohdelluksi. Viranomainen voi kuitenkin valvoa vain laillistettujen psykoterapeuttien, toimintaterapeuttien, fysioterapeuttien ja ravintoterapeuttien työtä. Muut terapeutit toimivat ilman valvontaa, ja viime kädessä heidät voi saada vastuuseen virheistään vain rikosoikeudessa. Niin sanotusti valtion valvonnassa työskentelevät terapeutit ovat saaneet vahvistuksen toimia ammattinimikkeensä puitteissa. Heidän koulutuksensa tapahtuu yleensä julkisissa oppilaitoksissa, täyttää tietyt kriteerit ja kestää usein vuosia. Sen sijaan esimerkiksi aroma-, väri- ja hahmoterapeutit eivät ole virallisia nimikkeitä hoitotyössä.
Terapia-sana on kiintoisa, sillä se sisältää aina ajatuksen hoidosta, joka lisää toimintakykyä. Sen alle piiloutuu kuitenkin kirjavaa joukko. Koska terapia mielletään myönteiseksi, se on käyttökelpoinen yleisnimike monenlaiselle toiminnalle.
”Asiakkaalle on lähes ylivoimainen ponnistus osua oikean terapeutin potilaaksi.”
Fysioterapia on käsitteenä selvä. Se mielletään tärkeäksi hoidoksi etenkin leikkausten jälkeen. Nykyään fysioterapiaa suositellaan myös ennen tiettyjä leikkauksia, ikään kuin valmennuksena toimenpiteeseen. Ravitsemusterapia asettuu mielessä helposti syömiseen ja sen terveellisyyteen liittyväksi ohjaukseksi. Toimintaterapian tavoite on aktivoida ja tukea omatoimisuutta arjessa. Psykoterapiaa suositellaan ihmisille kriisitilanteissa ja mielen ongelmissa.
Olen itse psykoterapeutti, joten aihe on minulle läheinen. Kun jollekulle suositellaan psykoterapiaa, hän joutuu usein itsekseen miettimään ja ratkaisemaan, minkälaista terapiaa hakee ja mistä sitä voi saada.
Psykoterapiassa on useita suuntauksia. Saatavilla on kyllä luetteloita, joissa on tietoja psykoterapeuttien koulutuksesta ja mahdollisuuksista saada hoitoaikoja. Käytännössä tiedän, että asiakkaalle on lähes ylivoimainen ponnistus osua oikean terapeutin potilaaksi. Onneksi asiakkaan kanssa käytävät alkukeskustelut täsmentävät hoidon tarpeen ja laadun. Psykoterapeutti toimii asiakkaan kanssakulkijana jonkin matkaa.
”Ihmisen mieli on herkkä, eikä sitä ei saa tietoisesti vaurioittaa. Siksi kokeiluihin tulee suhtautua varovaisesti.”
Psykoterapiassa asiakas joutuu työntekijäksi eli selvittämään omaa tilannettaan, kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Tämä on aika työlästä asiakkaalle. Hoitoajat vaihtelevat muutamasta käynnistä vuosiin.
Oivalluksia omaan tilanteeseensa voi etsiä ja löytää myös muilla keinoilla kuin psykoterapialla. Lisäksi terapiakenttä elää, ja tulee uusia kokeiluja, kuten psykedeelien käyttö hoidossa. Ihmisen mieli on kuitenkin herkkä, eikä sitä ei saa tietoisesti vaurioittaa. Siksi kokeiluihin tulee suhtautua varovaisesti. Toki epäonnistumisia voi aina tulla myös koulutetulle ja kokeneelle auttajalle. Kaikille kyllä löytyy jotakin, mutta hätätilanteessa on aidon avun saaminen tärkeää.
Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.
