Pahoititko mielesi töissä tai kotona? Opettele mielentämään

Toimistossa ihmisiä.В рубрику Домашние задания
Taito ymmärtää itseä ja toisia tekee arjesta sujuvampaa. Mielentämistä voi opetella koko elämän.

Tuttu tilanne arjessa: tulet väsyneenä kotiin töistä tai koulusta. Huikkaat eteisestä tervehdyksen kotona oleville. Siihen ei vastata, mutta sen sijaan jostain kodin uumenista kuuluu ”miksei meillä ole mitään syötävää?”

Ärsyynnyt ja vastaat harkitsematta sanojasi. Loppuillan kaikki mököttävät omissa nurkissaan ja kokevat, että heitä on kohdeltu huonosti.

Miten tilanteen olisi voinut hoitaa paremmin? Psykiatrian dosentti Matti Keinänen ja psykologi Minna Martin tarjoavat arkisten konfliktien hoitamiseen työkaluksi mielentämistä. Ammattilaiset käyttävät siitä myös sanaa mentalisaatio.

– Mielentäminen tarkoittaa kykyä tiedostaa omat ja toisen mielentilat. Elämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, jotka herättävät meissä tunteita, ajatuksia, haluja ja tarpeita. Samalla yritämme luodata, mitä toisen mielessä liikkuu, Keinänen selittää.

Tunneryöppy panee mielentämiskyvyn koetukselle

Myös itse vuorovaikutustilanne ja sanaton viestintä vaikuttavat siihen, miten käsitämme tapahtuman. Kun vuorovaikutus sujuu hyvin, olemme osanneet sopivalla tavalla mielentää omia ja toisen mielen sisältöjä. Usein joudumme kuitenkin tilanteisiin, jossa asiat mutkistuvat.

– Tyypillisesti mielentäminen alkaa pätkiä työpaikalla tai kotona sellaisissa tilanteissa, joissa tunteet alkavat kihistä tai ihmiset loukkaantuvat toisilleen, Minna Martin kuvailee.

Kun tunneryöppy ottaa vallan, on sekä omaa että toisen mieltä vaikea ymmärtää. Katkokset mielentämiskyvyssä ovat luonnollisia, eikä niitä tarvitse pelästyä, lohduttaa Matti Keinänen.

– Ratkaisevaa on minkälaiset palautumiskyvyt meillä on. Vaikka joskus putoaakin kuoppaan, niin meillä on kyky alkaa hahmottaa tilannetta jälkeenpäin.

Jos et tiedä, älä oleta vaan kysy

Käytännössä esimerkiksi sanaharkan jälkeen välikohtaus kannattaa käydä rauhallisesti läpi omassa mielessä, toista syyttämättä.

– Mielentämistä on ajatella, mitä tapahtui ja mitkä olivat omat ja toisen motiivit tilanteessa. Silloin voi huomata, että ”ai samperi, sanoinko minä tuolle toiselle loukkaavasti tai toimiko toinen tökerösti”, Keinänen selittää.

Ihmiset keskustelevat ryhmässä.
Ian Allenden / A

Myös Minna Martin rohkaisee palaamaan niihin tilanteisiin, joissa vuorovaikutus meni solmuun. Vaivaamaan jääneitä asioita ei kannata unohtaa, vaan ne selvitetään kun ollaan vähän rauhallisempia. Tarvittaessa voidaan myös pyytää anteeksi. Näin osoitetaan toiselle arvostusta.

Tärkeää on osata erottaa, mikä on minun mieleni toimintaa ja mikä toisen. Vaikka toisen toimintaa voi yrittää ymmärtää, niin sitä ei pitäisi lähteä tulkitsemaan totuutena.

– Erittelykyky on mielentämisessä keskeistä. Usein se menee katkoksissa sekaisin. Silloin se, mitä itse ajattelee, siirretään toisen päähän, Keinänen sanoo.

Mielentämistä voi harjoitella myös aikuisena

Oman ja toisen mieltä ei ole helppo ymmärtää, sen myöntävät molemmat psykoterapeutitkin. Pohja mielentämiskyvylle luodaan jo varhaislapsuudessa, vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa.

Lohdullista on, että mielentämistaitojaan voi kehittää koko elämän ajan. Aloittaa voi vaikka siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja olettamisen sijaan kysyy niistä häneltä.

– Terapiatyössäni saatan kysyä asiakkailta, ottivatko he jonkin hiertävän asian toisen kanssa puheeksi. Yleensä ihmiset vastaavat, että eivät ottaneet. Silti he uskovat tietävänsä, mitä toinen ajatteli ja miksi, Martin sanoo.

– Ja parisuhteissa ajatellaan helposti, että kun ollaan oltu 20 vuotta yhdessä niin toisen ajatukset kyllä tiedetään, jatkaa Keinänen.

Psykoterapeutteinakin toimivat Matti Keinänen ja Minna Martin kokevat mielentämisen niin tärkeäksi taidoksi, että he kirjoittivat siitä kirjan Mieli meissä – tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. He uskovat, että monet arjen yhteenotot ja väärinymmärrykset olisi mahdollista estää tai ainakin selvittää, jos meillä olisi parempi taito asettua toisen asemaan, itsetutkiskelua unohtamatta.

– Mielentäminen on ihmismielen kehittynein ja samaan aikaan aika vaativa toiminto. Kun siinä ilmenee puutteita ja katkoksia, syntyy myös ongelmia, Keinänen sanoo.

yle.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован. Обязательные поля помечены *