Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen -hankkeessa on kerätty tietoa siitä, mitä liikkuminen merkitsee mielenterveyden ongelmia kokeville ihmisille. Kyselyyn on vastannut kolmen vuoden aikana yhteensä 622 ihmistä, joista valtaosa kertoo mielialansa kohenevan liikkuessa.
Mielen sairastuessa liikkuminen saattaa jäädä, vaikka kuinka tietää sen tekevän hyvää. Mielenterveyden keskusliiton Virkeyttä väkeen -hankkeessa (2023–2026) on kerätty tietoa siitä, mitä liikkuminen merkitsee mielenterveysongelmia kokevalle ihmiselle ja millainen yhteys liikkumisella on psyykkiseen vointiin. Hankkeen tavoitteena on innostaa mielenterveyden ongelmia kokevia ihmisiä liikkumaan ja huomaamaan liikkumisen hyödyt.
Tutkimusten mukaan jo pienikin määrä liikuntaa edistää terveyttä, ja esimerkiksi masennuspotilaille suositellaan ohjattua liikuntaharjoitusta osana hoitoa. Liikuntaharjoittelu saattaa myös vähentää ahdistusoireilua.
Liikkumisen monipuoliset terveysvaikutukset
Keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 202 ihmistä. 91 prosenttia vastaajista kertoi huomanneessa yhteyden mielenterveyden ja liikkumisen välillä.
Ryhmäliikuntaan tai salille on ahdistuksen takia hankala lähteä. Ihmiset ja heidän katseensa ahdistavat ja oma keho inhottaa. Kun voimavarat ovat välillä täysin loppu, ei sohvalta pääse ylös.
Vastaajista 59 prosenttia kertoi, että liikkumisessa parasta on mielialan koheneminen. Neljännes vastaajista mainitsi ahdistuksen vähentyvän liikkuessa. Liikkumisen hyödyt ulottuivat myös uneen, sillä peräti neljännes koki unen parantuvan liikkumisen jälkeen.
Mielen sairastumisen myötä liikkumiseen saattaa tulla katkos. 40 prosenttia vastaajista kertoi, että liikuntapaikan läheisyys auttaa liikkeelle lähdössä pidemmän tauon jälkeen. Yli kolmannes vastaajista piti tärkeänä sitä, että liikkeelle lähdetään yhdessä perheen tai ystävien kanssa.
Oman mielen kurjuus kuitenkin vaikuttaa, miten jaksaa yksin lähteä liikkeelle. Pitäisi löytää sopivaa seuraa, jotta lähteminen olisi helpompaa. Kuntosalille tai uimaan ei yksin tule lähdettyä, vaikka se toisi mukanaan hyvää liikuntaa ja kiinnostustakin olisi.
Aiemman Virkeyttä väkeen -kyselyn tulokset ovat linjassa uusien kanssa
Vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä kartoitettiin mielenterveyden ongelmia kokevien ihmisten motivaatiota liikkumiselle ja liikkumisesta koettuja höytyjä. Kyselyyn vastanneista 420 ihmisestä 71 prosenttia kertoi, että oman voinnin paraneminen motivoi liikkumaan. Liikkuminen oli tuonut vastanneiden elämään eniten mielenrauhaa, virkeyttä ja terveyttä.
Lompsottelu lähipuistoon riittää.
Virkeyttä väkeen -hankkeella on haluttu kannustaa ihmisiä liikkeelle, ja siksi hankkeessa on tuotettu kannustuskortteja ja kaksi videota liikkumisen hyödyistä. Korttien kannustuslauseet on kerätty kyselyyn osallistuneilta.
− Kannustuskorttien lauseista on moni sanonut, että tämä lause on kuin minulle tehty. Videoiden kokemustarinat välittävät tietoa siitä, että joku toinenkin on kamppaillut samanlaisten haasteiden kanssa ja päässyt kuitenkin liikkeelle. Nämä antavat ihmiselle uskoa siihen, että minäkin pystyn, hankkeen projektipäällikkö ja Mielenterveyden keskusliiton liikunnan ja elintapojen asiantuntija Kati Rantonen kertoo.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat maksutta kenen tahansa käytettävissä.
Tutustu materiaaleihin
Kannustuskortit
Liiku itseäsi varten
Lisätietoa hankkeesta
