Позвонить - 358 - 40 - 5689681

Home » Симптомы депрессии » Masennuksen huonosti tunnettu alatyyppi nakertaa vaivihkaa.

Masennuksen huonosti tunnettu alatyyppi nakertaa vaivihkaa.

Masennus on naisilla yleisempää kuin miehillä.Pitkäaikaiseen masennukseen eli dystymiaan kannattaa puuttua, sillä se voi muuttua vakavammaksi.

Tuntuuko siltä, että mielialasi on ollut matalalla yhtäjaksoisesti jo ainakin kaksi vuotta? Ja sama harmaa olo vain jatkuu jatkumistaan?

Saatat kärsiä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Koska dystymian oireet ovat varsinaista masennusta lievempiä, niitä voi olla hankala tunnistaa.

Dystymia-diagnoosiin vaaditaan, että ainakin kolme kaikkiaan yhdestätoista oirekriteeristä täyttyy. Oireet on listattu kansainvälisessä ICD-10-tautiluokituksessa.

Oireita ovat muun muassa:

  • vähentynyt energia

  • unettomuus

  • heikentynyt itseluottamus

  • keskittymisvaikeudet

  • itkuisuus

  • vähentynyt kiinnostus sukupuolielämään tai muihin mielihyvää tuottaviin asioihin

  • toivottomuuden tunne

  • pessimistinen asenne tai menneisyyden murehtiminen

  • sosiaalinen vetäytyminen

Oireettomia kausia ei ole muutaman viikon jaksoja enempää. Oireisto on kuitenkin lievempi kuin varsinaisessa masennuksessa, joka voi syvetessään esimerkiksi syödä koko toimintakyvyn.

Käsitteenä dystymiasta ollaan luopumassa, kertoo psykiatrian professori, ylilääkäri Erkki Isometsä.

– Tällainen ryhmittely on osin keinotekoista. Käytännössä on usein vaikea erottaa aitoa dystymiaa tilanteesta, jossa henkilöllä on ollut aiemmin elämässään ensin vaikeampi depressio, josta hän on vain osittain toipunut. Keskeisin hyöty ryhmittelystä on siinä, että hoitotutkimuksissa voidaan erikseen tutkia erilaisten hoitojen vaikuttavuutta potilaille, jotka kärsivät pitkäaikaisista, mutta lievistä depression oireista.

 Dystymia voi vaikuttaa lievältä ongelmalta, mutta pitkäkestoisuutensa vuoksi se voi vahvasti vaikuttaa siitä kärsivän elämään, sekä ihmissuhteisiin että toimintakykyyn.

Ikävät elämäntapahtumat voivat vaikuttaa

Dystymian riskitekijät eivät juuri eroa muiden masennustilojen riskitekijöistä.

– Kaikkiin depressioihin liittyy kohtalaisen voimakkaasti perinnöllinen alttius. Lapsuusiän kaltoin kohtelun tai kiusatuksi tulemisen kaltaiset kielteiset kehitykselliset tekijät lisäävät riskiä, samoin altistavat persoonallisuuden piirteet ja kielteiset elämäntapahtumat. Nämä painottuvat eri ihmisillä eri tavoin, Isometsä kertoo.

Viitteitä on saatu siitä, että dystymia olisi naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä.

– Tuoreimmassa suomalaisessa väestötutkimuksessa eli Terveys 2011-tutkimuksessa ei itse asiassa havaittu tuota sukupuolieroa dystymiassa, vaikka yleensä sellainen löydetäänkin. Syitä tuolle usein löydettävälle sukupuolierolle on varmaan monia yhtä aikaa. Ylipäätään kaikenlaiset masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat naisilla yleisempiä, miehillä taas käytös- ja päihdehäiriöt.

Tähän voivat Isometsän mukaan vaikuttaa sekä hormonaaliset tekijät että erilaiset ihmisen kehitykseen liittyvät tekijät, jotka voivat olla sukupuolittuneita.

Jatkuva itkuisuus voi kieliä masennuksesta.­

Puutu – voi muuttua vakavammaksi masennukseksi

Dystymiaa hoidetaan pitkälti samaan tapaan kuin muitakin masennustiloja, mutta oireiden pitkäkestoisuuteen kiinnitetään huomiota.

– Aivan lyhyet psykoterapeuttiset hoidot tuskin riittävät, ja tilanteen kroonisuus täytyy hoidossa huomioida. Masennuslääkkeistä on hyötyä noin puolelle potilaista, mutta hoitovaste saavutetaan usein tavallista hitaammin, ja lääkehoidon täytyy yleensä olla pitkäaikaista.

Nyky-yhteiskunta arvostaa suorittamista ja jatkuvaa jaksamista. Kuinkahan moni mahtaa vain yrittää sietää masentunutta oloa? Jopa tottua siihen?

– Näin voi käydä. Monet tällaisista lievistä, mutta pitkäaikaisista masennusoireista kärsivät ihmiset varmaankin pitävät niitä ikään kuin omina luonteenpiirteinään.

Dystymiaan kannattaa kuitenkin puuttua, sillä se voi muuttua vakavammaksi masennukseksi.

– Dystymia voi vaikuttaa lievältä ongelmalta, mutta pitkäkestoisuutensa vuoksi se voi vahvasti vaikuttaa siitä kärsivän elämään, sekä ihmissuhteisiin että toimintakykyyn.

www.is.fi

 

Добавить комментарий

Ваш e-mail не будет опубликован. Обязательные поля помечены *