Suurin osa tutkimukseen osallistuneista alle 40-vuotiaista kaupungin työntekijöistä kokee työnsä psyykkisesti erittäin tai melko kuormittavaksi, kirjoittaa professori Tea Lallukka.
Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä on tutkittu vuosikymmenten ajan jatkuneessa Helsinki Health Study -hankkeessa. Kyselyihin on vastannut yli 15 000 työntekijää, ja rekisteritietoja on kerätty yhteensä noin 300 000 työntekijältä.
Hanke tuottaa tietoa työurien aikaisista tekijöistä ja niiden vaikutuksesta terveyteen sekä työuran aikana että eläkkeellä ja ikääntyessä. Mitä tulokset sitten kertovat?
Suurella osalla tutkimukseen osallistuneista oli hyvä psyykkinen hyvinvointi. Heikompaan hyvinvointiin liittyvät työn henkinen kuormittavuus, työpaikkakiusaaminen ja epäoikeudenmukainen johtaminen.
Huomionarvoista on, että lähes 80 prosenttia tutkimukseen osallistuneista alle 40-vuotiaista kaupungin työntekijöistä kokee työnsä psyykkisesti erittäin tai melko kuormittavaksi. Noin 20 prosenttia on kokenut työpaikkakiusaamista.
Eniten vapaa-ajalla liikkuvilla ja työmatkaliikkujilla oli pienin todennäköisyys olla psyykkisesti kuormittuneita, kun taas vähiten liikkuvat raportoivat useammin kuormittuneisuutta. Reippaan liikunnan, kuten juoksun, hyödyt psyykkiselle hyvinvoinnille olivat selkeitä riippumatta liikunnan kokonaismäärästä. Yhteys säilyi, vaikka muut liikuntaan ja mielenterveyteen vaikuttavat tekijät otettiin huomioon. Tämä korostaa liikunnan merkitystä mielenterveyden edistämisessä.
Eläkkeelle siirtyvistä suurimmalla osalla psyykkinen hyvinvointi säilyi korkealla tasolla. Samat tekijät, jotka selittävät nuorempien työntekijöiden psyykkistä hyvinvointia, ennustivat kuitenkin kuormittuneisuutta myös eläkkeellä. Henkisesti erittäin raskas työ, humalahakuinen juominen, tupakointi, unettomuusoireet ja mielenterveyshäiriödiagnoosi ennen eläköitymistä olivat yhteydessä hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Tulostemme perusteella liikunnan mahdollisuuksia kannattaa edistää psyykkisen hyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden tukemiseksi. Erityisesti nuorten työntekijöiden työoloihin on tärkeää vaikuttaa. Kun heillä on suuri osa työurasta vielä edessään, heidän työkykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitäminen on arvokasta koko yhteiskunnalle.
Kirjoittaja on professori, Helsinki Health Study -hankkeen johtaja Helsingin yliopistosta.
https://www.helsinginuutiset.fi/
