Kelan kuntoutuspsykoterapiaa korvattiin viime vuonna useimmin Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Mistä on kyse?
- Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian määrä on kasvanut 82 prosenttia vuosina 2012–2017
- Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä
- Kela myöntää kuntoutustuen vuodeksi kerrallaan, kuntoutusta voi saada enintään kolmeksi vuodeksi
- Kuntoutuksen antaja on Valviran hyväksymä psykoterapeutti, joka valitaan itse
- Kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea, kun on käyttänyt mielenterveyspalveluja kolmen kuukauden ajan
- Lisäksi tarvitaan psykiatrin lausunto, jolla arvioidaan psykoterapian tarve
Ensin hyvät uutiset: Mahdollisuus päästä Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on parantunut kuudessa vuodessa selvästi.
Mielenterveyden ongelmiin tarkoitettua Kelan kuntoutusta sai viime vuonna yli 36 000 suomalaista. Se on hieman enemmän kuin Keravalla on asukkaita.
Vuonna 2013 kuntoutusta saaneita oli 20 036.
– Hoitoon pääsy on parantunut, kun määrärahat eivät enää rajoita kuntoutuspsykoterapian saatavuutta. Myös hoidon tarve tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin. Lisäksi psykoterapeuttien määrän lisääntyminen on lisännyt hoidon tarjontaa, sanoo Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson.
Aikuisten määrä kuntoutuspsykoterapian saajina on vuoden 2012 jälkeen kaksinkertaistunut ja nuorten osuuskin lisääntynyt yli kolmanneksen.
Hyväosaiset ihmiset osaavat paremmin hakeutua psykoterapiaan ja myös vaatia sitä.
KRISTIAN WAHLBECK, SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
Helppoa terapiaan pääsy ei silti vieläkään ole. Ensisijaisesti työn ja opiskelukyvyn ylläpitoon tarkoitettu Kelan kuntoutus jättää ulkopuolelle ison joukon ihmisiä. Myös alueelliset erot psykoterapiaan pääsyssä ovat merkittäviä.
– Voisi jopa sanoa, että Kelan korvaama psykoterapia on jossain määrin tulonsiirtoa köyhiltä alueilta rikkaammille alueille. Kela-maksu on kaikille sama, mutta kuntoutuspsykoterapiasta hyötyvät eniten isojen asutuskeskusten ympärillä asuvat, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
70 prosenttia kuntoutujista on naisia
Eniten Kelan korvaamaa psykoterapiaa korvattiin viime vuonna Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Peränpitäjänä tilastossa ovat Ahvenanmaa, Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Etelä-Savo.
Kuntoutuspsykoterapian saaja on tavallisimmin masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kärsivä ihminen, jolla on vaikeuksia saada opintoja etenemään, tai riski menettää työkyky.
Yli 70 prosenttia Kelan kuntoutuksen saajista on naisia.
Psykoterapian saatavuutta rajoittavat ammattilaisten mukaan alueellinen ja taloudellinen epätasa-arvoisuus. Mielenterveysseura nostaa esiin muun muassa joitain alueita kiusaavan erikoislääkäripulan.
– Jos on pulaa psykiatreista, esteeksi muodostuu Kelan edellyttämän arvioinnin saatavuus, Wahlbeck luonnehtii.
Yhtenä syynä on Kelan Tuulio-Henrikssonin mukaan myös psykoterapeuttien keskittyminen kaupunkikeskuksiin.
Terveydenhuollon psykoterapiaa huonosti tarjolla
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian käyntikerrasta vajaat 60 euroa, ylimenevä osa jää potilaan maksettavaksi.
– Vaikka summa olisi muutamia kymppejä kertaa kohden, se voi olla monelle liian paljon, Wahlbeck sanoo.
Psykoterapia on masennukseen Käypä hoito -suosituksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan tehokas hoito. Kelan korvaaman terapian kustannukset ovat viime vuosina nousseet siinä missä lähetteiden määräkin.
Viime vuonna hoitoa korvattiin runsaalla 67 miljoonalla eurolla, kun vuonna 2012 summa oli siitä hieman alle puolet.
On arvioitu, että alle puolet niistä, joille psykoterapia sopisi hoidoksi, tulee sitä hakeneeksi.
ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON
Annamari Tuulio-Henriksson sanoo, että hoitomuoto on kustannustehokas. Kelan korvaamana se on nimenomaan työ- ja opiskelukykyä ylläpitävää hoitoa, johon ohjautuvat työvoimaan kuuluvat ihmiset, joiden sairaus on siinä pisteessä, että hoitoon sitoutuminen onnistuu.
– Noin 80 prosenttia kuntoutuspsykoterapian päättäneistä pysyy työvoimassa, eli työskentelee, opiskelee tai on etsimässä töitä, hän luonnehtii.
– Meillä kuva asiasta on se, että hyväosaiset ihmiset osaavat paremmin hakeutua psykoterapiaan ja myös vaatia sitä. Suuri huoli on niistä ihmisistä, joilla ei ole samanlaisia valmiuksia. Kyse on myös palvelujärjestelmästä. Terveydenhuollon psykoterapiaa on monin paikoin huonosti tarjolla, Mielenterveysseuran Kristian Wahlbeck luonnehtii.
Alle puolet hakeutuu hoitoon
Kuntoutuksen uudistamista pohtinut työryhmä linjasi viime marraskuussa(siirryt toiseen palveluun), että kuntoutuspsykoterapia pysyy toistaiseksi Kelan tuottamana. Tilannetta arvioidaan uudelleen vuonna 2025.
Tulevan sote-uudistuksen toivotaan(siirryt toiseen palveluun) tuovan mukaan erilaisia kokeiluja terveydenhuollon psykoterapiasta ja parantavan lyhyiden psykoterapioiden tarjontaa.
– On tosiasia, että psykoterapiaan pääsy ei ole ollut helppoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakemiseen kuluu paitsi monipolvinen hakuprosessi myös terapeutin valinta, joka ei aina onnistu heti. On kuitenkin arvioitu, että alle puolet niistä, joille psykoterapia sopisi hoidoksi, tulee sitä edes hakeneeksi, Tuulio-Henriksson sanoo.
Suomen Mielenterveysseurassa toivotaan, että mallia otettaisiin esimerkiksi Iso-Britanniasta, missä psykoterapia on tuotu tiiviisti osaksi terveydenhuoltoa. Ongelmien kanssa kamppailevalle turvataan maassa pääsy lyhyeen psykoterapiaan suoraan terveydenhuollosta.
– Apua on sillä tavalla saatu tarjottua nopeammin ja sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä, Wahlbeck kertoo.