Itkettää, tärisyttää, maha on sekaisin ja keskittymiskyky kuin kultakalalla?On nurinkurista, että uupunutta ja liian väsynyttä ei enää välttämättä edes väsytä tai nukuta. Hän porskuttaa eteenpäin tasaisella tahdilla vaikka unet vähenevät, tavarat putoilevat käsistä ja itku on koko ajan nurkan takana.
The Exhaustion Breakthrough -kirjan kirjoittanut lääkäri Holly Phillips selittää Well+Good-julkaisun haastattelussa, että liian väsyneen keho on saattanut yksinkertaisesti unohtaa, mille tuntuu olla kunnolla levännyt. Mistä ei tiedä, sitä ei kaipaa.
– Se, että väsymykseen tottuu, ei tarkoita sitä, että saisi oikeasti tarpeeksi unta, hän toteaa.
Ensimmäiset merkit univajeesta ovat tunnepohjaisia, sitten kognitiivisia ja vasta lopuksi fyysisiä.
1. Romahtelet pienistä asioista
Saavatko arkiset vastoinkäymiset sinut aivan tolaltaan? Tuntuuko itkuiselle? Univaje lisää riskiä ahdistukseen, masennukseen ja voimakkaisiin stressireaktoihin. Tunne siitä, että tahdot peiton alle pakoon pahaa maailmaa on merkki, että juuri niin pitäisi tehdä.
2. Keskittyminen on haastavaa
Horjahteleeko keskittymiskyky aiempaa helpommin? Saako pikkuhälinä töissä raivon partaalle? Vaikeudet keskittyä ovat merkki siitä, että aivot tarvitsevat unta.
3. Mikä se oli? Ai niin, unohtelu
Tieto siirtyy unen aikana lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen muistiin. Univajeisena voi olla vaikea oppia uusia asioita tai muistaa edes vanhoja.
4. Vaaka näyttää suurempia lukuja
Hyvät unet pitävät kehon kylläisyyshormonit leptiinin ja greliinin tasapainossa. Jos unta ei ole, voi hormoneiden tasapaino horjua. Uni on tärkeää myös insuliinintuotannon säätelylle, joten vähäunisuus saattaa kostautua liian monena munkkina kahvin kanssa.
5. Törmäilet
Reaktiokyky heikkenee unisena, mikä näkyy kömpelyytenä ja motoristen toimintojen hidastumisena. Sen vuoksi silloin on huono hetki hypätä rattiin.
6. Taas flunssa?
Kunnon unet pitävät kehon immuunisysteemin lyönnissä, vastaavasti liian vähät unet saavat kirjaimellisesti sairastumaan. On tutkittu, että alle seitsemän tuntia nukkuvat saavat flunssan kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka nukkuvat kahdeksan tuntia tai enemmän.
7. Piehtaroit unettomana sängyssä
Kroonisesti univajeisen voi olla jo vaikea saada unta, koska kehon kortisolitasot huitelevat niin korkealla. Keho käy koko ajan ylikierroksilla, mikä tekee nukahtamisesta todella hankalaa.
8. Peilistä katsoo karu näky
Kauneusunet eivät ole vain sanonta. Unettoman korkeat kortisolitasot keräävät nestettä kehoon ja aiheuttavat jatkuvan tulehdustilan, minkä vuoksi vähäunisen peilistä katsovat turpeat silmät ja epäpuhdas, mutta kuiva iho.
9. Maha sekaisin
Unenvaje häiritsee kehon bakteeritasapainoa, mikä voi näkyä joko ripulina tai ummetuksena.
The Exhaustion Breakthrough -kirjan kirjoittanut lääkäri Holly Phillips selittää Well+Good-julkaisun haastattelussa, että liian väsyneen keho on saattanut yksinkertaisesti unohtaa, mille tuntuu olla kunnolla levännyt. Mistä ei tiedä, sitä ei kaipaa.
– Se, että väsymykseen tottuu, ei tarkoita sitä, että saisi oikeasti tarpeeksi unta, hän toteaa.
Ensimmäiset merkit univajeesta ovat tunnepohjaisia, sitten kognitiivisia ja vasta lopuksi fyysisiä.
1. Romahtelet pienistä asioista
Saavatko arkiset vastoinkäymiset sinut aivan tolaltaan? Tuntuuko itkuiselle? Univaje lisää riskiä ahdistukseen, masennukseen ja voimakkaisiin stressireaktoihin. Tunne siitä, että tahdot peiton alle pakoon pahaa maailmaa on merkki, että juuri niin pitäisi tehdä.
2. Keskittyminen on haastavaa
Horjahteleeko keskittymiskyky aiempaa helpommin? Saako pikkuhälinä töissä raivon partaalle? Vaikeudet keskittyä ovat merkki siitä, että aivot tarvitsevat unta.
3. Mikä se oli? Ai niin, unohtelu
Tieto siirtyy unen aikana lyhytkestoisesta pitkäkestoiseen muistiin. Univajeisena voi olla vaikea oppia uusia asioita tai muistaa edes vanhoja.
4. Vaaka näyttää suurempia lukuja
Hyvät unet pitävät kehon kylläisyyshormonit leptiinin ja greliinin tasapainossa. Jos unta ei ole, voi hormoneiden tasapaino horjua. Uni on tärkeää myös insuliinintuotannon säätelylle, joten vähäunisuus saattaa kostautua liian monena munkkina kahvin kanssa.
5. Törmäilet
Reaktiokyky heikkenee unisena, mikä näkyy kömpelyytenä ja motoristen toimintojen hidastumisena. Sen vuoksi silloin on huono hetki hypätä rattiin.
6. Taas flunssa?
Kunnon unet pitävät kehon immuunisysteemin lyönnissä, vastaavasti liian vähät unet saavat kirjaimellisesti sairastumaan. On tutkittu, että alle seitsemän tuntia nukkuvat saavat flunssan kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka nukkuvat kahdeksan tuntia tai enemmän.
7. Piehtaroit unettomana sängyssä
Kroonisesti univajeisen voi olla jo vaikea saada unta, koska kehon kortisolitasot huitelevat niin korkealla. Keho käy koko ajan ylikierroksilla, mikä tekee nukahtamisesta todella hankalaa.
8. Peilistä katsoo karu näky
Kauneusunet eivät ole vain sanonta. Unettoman korkeat kortisolitasot keräävät nestettä kehoon ja aiheuttavat jatkuvan tulehdustilan, minkä vuoksi vähäunisen peilistä katsovat turpeat silmät ja epäpuhdas, mutta kuiva iho.
9. Maha sekaisin
Unenvaje häiritsee kehon bakteeritasapainoa, mikä voi näkyä joko ripulina tai ummetuksena.
Единого стандарта не существует: рост, цвет глаз, оттенок кожи и многие другие физические атрибуты нашего облика запрограммированы генетически. То же касается и сложения – существует как минимум три типа сложения, широко известные как астеники, нормостеники и гиперстеники.
Клац-клац. Два привычных поворота замочной скважины.