Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa.
Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään? Eikö hän tajua, että noin ollen elämää valuu hukkaan?
Kyllä hän tajuaa ja se saa hänet epätoivon valtaan! Masentunut huomaa myös kanssaeläjien huolen ja turhautumisen, ja se lisää jo olemassa olevaa syyllisyyden ja itseinhon taakkaa.
Masennus on lamaannuttava sairaus, joka ohjaa sairastuneen kiinnittämään huomionsa asioiden kielteisiin puoliin. Ystävällisiksi tarkoitetut kehotukset tarttua itseä niskasta kiinni, korjata asennetta tai tehdä jotain mielekästä eivät auta, koska masentunut ei näe tulevaisuutta ja nykyisyys on upottava ja voimat vievä suo.
Syyllistäminen, vähättely ja ohjeiden antaminen ahdistaa häntä lisää. Masentunut ei ole tyhmä, hän tajuaa yleensä itsekin tilansa ja sen miten eri tavalla katsoo ympäröivää todellisuutta. Hän on kuitenkin kykenemätön näkemään toisin.
Ei kannata myöskään väittää tietävänsä miltä toisesta tuntuu, vielä vähemmän vähätellä masennuksen syitä tai voimaa. Vaikka masentuminen on valitettavan yleistä, sitä ei voi yleistää, jokainen masentunut on yksilö, yksin omien ongelmiensa ympäröimänä.
Ei pidä silti luovuttaa ja jättää masentunutta yksin. Läheisten tuki on tärkeää, vaikka siltä ei tuntuisikaan, kun tulee hyvine aikeineen jatkuvasti torjutuksi, eikä myönteistä kehitystä tapahdu. Jos entisenlaista kontaktia ei synny, eikä toisen reaktioita ymmärrä, voi tuntua kiusalliselta miettiä, mistä tässä uudessa tilanteessa saa ja kannattaa puhua.
Masentuneen kohtaamisen keinot ovat lopulta samat, mitkä toimivat kaikessa hyvässä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen on tärkeintä. Kaikki saavat olla juuri sellaisia kun sillä hetkellä ovat. Hyväksyntää ja lähimmäisenrakkautta osoitetaan sanoin ja ilmein.
Masentunut on sairas, joten myötätuntoa on sopivaa ilmaista. Sen ohella on hyvä antaa ymmärtää, että uskoo toisen mahdollisuuteen toipua. Parantuminen ei kuitenkaan ole tukena olevan lähimmäisen vastuulla. Riittää, että on läsnä, kuuntelee, ottaa tosissaan ja ohjaa ammattimaiseen hoitoon, jos näyttää ettei masentunut pärjää omin voimin. Ennen kaikkea: pitää olla kärsivällinen.
Jonain päivänä käänne tapahtuu. Masentunut näkee valoviirun synkkyyden seinämässä ja alkaa ottaa elämäänsä haltuun pienin askelin. Silloin vasta, hänen omassa tahdissaan on vuorossa liikunta, ruokavalio, oikea unirytmi, iloa tuottavat harrastukset ja muut asiat, jotka tukevat toipumista.
Masennukseen sairastunut sanoittaa itselleen synkän ja toivottoman maailman, tietää Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut Mertanen kertoo, miten masentuneelle kannattaa puhua. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
yle.fi
Jos vuorovaikutus masentuneen läheisen kanssa hämmentää,
? pidä hänet lähellä silti
? osoita myötätuntoa
? kuuntele
? huolehtikaa arkisista tarpeista ja
? tehkää iloa tuottavia asioita.
Masennuksen omahoito-ohjelma auttaa myös masentuneen läheisiä ymmärtämään, mistä masennuksesta on kysymys ja millaisin keinoin masennusta hoidetaan. Jos haluat kurkata ja lisätä ymmärrystäsi, omahoito löytyy linkistä ⏬
www.mielenterveystalo.fi/masennuksenomahoito