”Apua voi saada ja saa, kun uskaltaa puhua: onneksi mullakin on ensi viikolla taas terapia.”
Näin kirjoitti toimittaja Maria Veitola joulukuussa Instagramissa. Paniikkikohtauksia käsittelevä kuvateksti sai hetkessä yli 13 000 tykkäystä ja valtavan määrän kommentteja.
Psykoterapiasta puhutaan nykyisin paljon. Moni hakee psykoterapeutilta tukea vaikeasta elämänkriisistä, ihmissuhdeongelmista tai mielen pulmista selviytyäkseen. Saan jatkuvasti kyselyitä suositeltavista terapeuteista. Yksittäisiä suosituksia on hankala antaa, mutta niiden sijaan voi linjata tutkitusti keskeisiä tekijöitä, joihin terapiaan hakeutuvan on olennaista kiinnittää huomiota.
Psykoterapian tavoitteena on auttaa asiakasta saamaan apua oireisiinsa ja ymmärtämään niiden juurisyitä. Usein juurisyyt ovat niin tuskallisia, että ne synnyttävät hankalia toimintatapoja. Nämä puolestaan ylläpitävät sitä näkyvintä ongelmaa, jonka vuoksi henkilö hakeutuu terapiaan. Psykoterapia ei tarjoa vinkkilistaa tai pikatemppuja, vaan yhteistyöhön perustuvaa pysyvää muutosta.
Terapeuttia etsiessä kannattaa pohtia asiakkaan ja terapeutin välille syntyvää suhdetta, sillä sen tiedetään olevan merkityksellinen tekijä terapian onnistumisen kannalta. Usein painotetaan liiallisesti terapeutin tekniikkaa tai koulutussuuntausta, vaikka suhteen luotettavuus kiilaa keskeisemmäksi.
Psykoterapeuttia etsiessä saa olla odotuksissa itsekäs, muttei kohtuuton. Asiakkaana kannattaa kysyä terapeutin koulutuksesta ja jatkokouluttautumisesta. Riittävän hyvä psykoterapeutti tuntuu omalta, muttei useinkaan täydelliseltä. Apua hakevien toiveet vaihtelevat sen suhteen, millainen vuorovaikutustyyli tuntuu omimmalta ja kuinka pitkälle terapialle on tarvetta. Toista auttaa aktiivisemmin työskentelevä terapeutti, toinen kaipaa runsaasti tilaa.
Olennaista on terapeutin kyky tunnistaa ja joustaa sen mukaan, mikä kulloinkin on asiakkaalle tarpeen. Lämmön, kiinnostuneisuuden, turvallisuuden, vankan tiedon ja tarkkuuden elementit sekä varmuus omasta työstä ovat hyvän psykoterapeutin rakennusaineita.
Joskus on kokeiltava yhteistyötä muutamankin kanssa ennen varsinaisen psykoterapian aloittamista.
Hyvässä terapiasuhteessa asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Pitkästä koulutuksestaan huolimatta psykoterapeuttikaan ei ole ajatustenlukija. Siksi turvallista ja joustavaa luottamussuhdetta tarvitaan myös väärinkäsitysten ja mutkien turvalliseksi tutkimusalustaksi. Hyvä suhde luo turvaa tutkia hankaumiakin.
Psykoterapian onnistuminen ei kuitenkaan ole kiinni yksin terapeutista. Taitavimmat terapeutit saavat tulosta lähes kaikkien ja tavallisen hyvät suurimman osan kanssa. Silti terapian tuloksellisuuteen vaikuttavat aina myös tilannetekijät ja asiakas itse.
Psykoterapia on ajoittain raskastakin työtä kasvukipuineen. Se vaatii asiakkaalta sitoutumista työskentelyyn ja säännöllisiin tapaamisiin sekä uskallusta yhdessä turvallisesti tutkia vaikeitakin tunteita ja kokemuksia. Asiakas ei koskaan matkusta terapiassa takapenkillä, vaan ykköskuskina ratissa. Terapeutti pysyy rinnalla kartanlukijana. Tärkeintä on yhteinen etsiminen ja löytäminen, uskallus olla välillä myös turvallisesti hukassa.
Osa terapian onnistumisesta jää aina elämän ja sattumankin harteille.
Lohdullisinta on muistaa, että ihminen voi ikuisesti kasvaa, toipua ja kehittyä, elämäntilanteesta ja iästä riippumatta. Psykoterapiassa on tärkeää olla ongelmien ja tuskan lisäksi tilaa myös yhdessä jaetulle ilolle, löydetyille vahvuuksille ja muutosten helpottavuudelle.
Tärkeimpänä epätoivossakin on toivo, joka voi siivilöityä valona kahden ihmisen väliin mielten ja sydänten kohdatessa. Muutosta kannattelee hyvä suhde, jonka luomiseen vaaditaan kosolti ammattitaitoa ja tahtoa.
Kolumnia varten on haastateltu kouluttajapsykoterapeuttia, psykologia ja filosofian tohtoria Hely Kalskaa.
www.hs.fi
