Moni havahtuu ahdistuneisuuteensa vasta fyysisten oireiden kautta.
TUTKIJAT ovat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydestä opiskelijoilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii näistä oireista.
Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta myös näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä, selvisi THL:n ja Kelan viime vuonna toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Tutkimukseen vastasi yli 6 000 iältään 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Tutkimuksen mukaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat kaikista huonoimmin: heistä peräti 40 prosenttia kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista.
THL:n kehittämispäällikön Suvi Parikan mukaan etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä, ja varsinkin nuorilla korkeakouluopiskelijoilla opiskeluryhmän tuen puute vaikeuttaa opiskelemista.
Huonoimmin tutkimuksen mukaan voivat korkeakouluissa opiskelevat naiset.
Minkälainen ahdistus on normaalia?
Jokaiselle tulee vastaan kuormittavia aikoja, jolloin on täysin normaalia tuntea olonsa ahdistuneeksi.
Ahdistus tunteena ja ahdistuneisuushäiriö ovat kuitenkin eri asiat. Ahdistuneisuushäiriön puolella ollaan silloin, kun toimintakyky katoaa niin, että se haittaa tavallista arkielämää. Ihminen lamaantuu, mielen valtaavat ahdistus, huoli ja pelokkuus, sekä ilmaantuu erilaisia fyysisiä oireita.
Tunnetilana ahdistuneisuus liittyy usein pelkoon, häpeään tai muuhun todelliseen tai kuviteltuun uhkaan, kouluttajapsykoterapeutti Minna Martin kirjoittaa teoksessa Opiskeluterveys (Duodecim)
– Ahdistuneisuushäiriöksi se muodostuu silloin, kun ihminen ei tunnista ahdistuneisuuden syytä tai osaa toimia rakentavilla tavoilla tilanteen käsittelemiseksi ja tämä puolestaan alentaa toimintakykyä ja elämänlaatua, Martin kuvailee.
Ahdistuksen saattaa tuntea ruumiillisina oireina.
Nuori aikuinen on altis ahdistumaan
On tyypillistä, että ahdistuneisuus alkaa nuorella aikuisiällä elämäntilanteessa, johon liittyy luonnollisia muutoksia ja elämänvalintojen tekemistä.
Opiskelija ei aina osaa liittää ahdistustaan epävarmuuden kokemuksiinsa, vaan saattaa tuntea sen ruumiillisina oireina, joihin hän lähtee hakemaan apua.
– Jos syytä oireisiin ei löydy, on hyvä tarkastella, mitä opiskelijan elämäntilanteessa on meneillään. Sairauspelot tai huoli läheisen sairastumisesta voi olla tyypillinen oire yleisestä ahdistuneisuudesta kärsivällä, Martin kertoo kirjassa.
Ahdistuksen synnyttämiä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia
Fyysisiä:
■ Pulssin kiihtyminen
■ Hengityksen tihentyminen
■ Hikoilu
■ Käsien ja jalkojen tärinä
■ Puutumisoireet
■ Äänen väriseminen
■ Punastuminen
■ Suun kuivuminen
■ Pahoinvointi
■ Huimaus
■ Lihasjännitys
Psyykkisiä:
■ Huomion kiinnittyminen oireisiin
■ Vaikeus keskittyä
■ Pelko siitä, mitä muut ajattelevat
■ Pelko siitä, että on kyse sairaudesta
■ Häpeän tunne
■ Halu paeta tilanteesta, välttely
Lähde: Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Silja Kosola, Noora Seilo & Tommi Väyrynen (toim.): Opiskeluterveys, Duodecim, 2021.
Univaikeudet merkki, jonka moni huomaa
Psykoterapeutti Minna Tuominen sanoi aiemmassa jutussamme, että moni havahtuu ahdistuneisuuteensa nimenomaan vasta fyysisten oireiden kautta.
– Joku saattaa säikähtää sitä, miksi sydän tykyttää eikä saa henkeä – ja vasta sen jälkeen tunnistaa ahdistuksen tunteena. Toisilla taas tunne tulee ennen fyysisiä oireita, Tuominen sanoi.
Hyvin monella ahdistuneisuushäiriöstä kärsivällä on samaan aikaan univaikeuksia.
– Tyypillisesti on pitkittynyttä stressiä ja huonovointisuutta, ja sitten ihminen alkaa heräillä öisin tai ei nukahda enää ollenkaan. Univaikeudet ovat se merkki, josta moni huomaa, että voinnissa on tapahtunut jokin iso muutos.
Milloin pitää hakea apua?
Jos ahdistuneisuus on jo saanut tunteet jumittumaan, omaa tilaa voi olla vaikea arvioida.
Tuomisen suositus on mennä lääkäriin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
– Ammattiapua on syytä hakea, jos et ole kuukauteen tuntenut mitään iloa, eikä mikään piristä. Esimerkiksi ystävän tapaaminen ei tee sinua iloiseksi, tai et enää tiedä, mistä ruoasta tykkäät. Jos mikään ei tunnu miltään, tai tunnet vain ahdistusta.
”Ammattiapua on syytä hakea, jos et ole kuukauteen tuntenut mitään iloa, eikä mikään piristä.
Ajoissa avun piiriin hakeutuminen ennustaa, ettei ahdistuneisuushäiriö pääse pitkittymään. Aina ei myöskään tarvita pitkää terapiaa, vaan apu voi löytyä 5–10 kerran lyhytterapiasta, jossa tehdään myös hengitysharjoituksia ja mielikuvatyöskentelyä.
Näin voit lievittää ahdistuksen tunnetta
■ Maadoita itsesi. Istu tukevasti jalkapohjat lattiaa vasten ja kiedo kädet ympärillesi.
■ Pidä käsistäsi kiinni ja hengitä syvään muutaman kerran.
■ Voit myös silittää itseäsi myötäkarvaan ja sanoa ”ei mitään hätää” ja ”kaikki järjestyy”.
■ Aivot uskovat paremmin, kun sanot lauseet ääneen.
■ Jos elät vaikeaa elämänjaksoa, voit ottaa esimerkiksi aamurutiiniksi, että hengität syvään, silität itseäsi käsistä ja sanot, että kaikki järjestyy.
■ Kun olet ikään kuin itse itsesi puolella, pääset eteenpäin ajatuksista, ettei mistään tule mitään tai ettei kukaan voi sinua auttaa.
■ Sisäisen puheen voima on valtava: jos hoet itsellesi, että elämäsi tulee aina olemaan yhtä kurjaa, alat uskoa siihen, ja jumi vahvistuu.
■ Jos kärsit ahdistuksen tunteen sijaan varsinaisesta ahdistuneisuushäiriöstä, pelkkä itsehoito ei usein auta vaan tarvitaan ammattiapua.
Lähde: Psykoterapeutti Minna Tuominen
