Ahdistus pusertaa niin monen mieltä ja kroppaa, että kyse on jo lähes kansantaudista. Ahdistuneisuutta kirvoittavat muun muassa nopea ja ylisuorittava elämänmeno ilman riittävää palautumista.– Nykymaailmassa uhka ei enää useinkaan ole konkreettinen tai fyysinen uhka, vaan enemmänkin psykososiaalista hyvinvointia uhkaava tekijä kuten ongelmat toimeentulossa, parisuhteessa, töissä tai muuten sosiaalisessa ympäristössä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Pauli Suominen Terveystalosta.
Suominen selvittää, että uhan kokemukseen vaikuttaa arvio omasta kyvystä selviytyä niistä haasteista, joita ympäristössä havaitsee.
Kun ahdistus ampuu yli, se saa liikaa tilaa elämässä ja ihminen alkaa vältellä itselle tärkeitä asioita. Tällöin voidaan puhua diagnosoitavasta ahdistuneisuushäiriöstä.
Ahdistus on usein stressin laukaisema noidankehä
Liiallinen ahdistuneisuus voi haitata työntekoa, vapaa-ajan viettoa ja usein myös perhe-elämää ja kotitöitä. Elokuviin meno voi tuntua mahdottomalta voimakkaan ahdistuksen takia. Nuorilla se voi vaikuttaa uravalintoihin.
Väestöstä 4–7 prosenttia kärsii yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Luku on kuitenkin alakanttiin, koska arvioiden mukaan jopa yli puolet ahdistushäiriön diagnostiset kriteerit täyttävistä ei hakeudu hoitoon. Ahdistuneisuus on yleisempää naisilla ja alle 30-vuotiailla.
– Nuoruusikä on siirtymävaihe, jossa pitää ottaa haltuun monta asiaa yhtä aikaa. Paineet ovat kovat ja samanaikaisesti psyykkinen kehitys on vielä kesken, toteaa johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta.
Erittäin usein ahdistus linkittyy johonkin muuhun psyykkiseen häiriöön. Esimerkiksi puolella masentuneista on ahdistuneisuushäiriö tai ainakin sen oireita. Sama pätee toisinpäin.
Toisin kuin masennuksessa, ahdistus ei tiettyyn rajaan asti lamaannuta toimimasta, vaan pitää ihmisen toimeliaana, vireänä ja kykenevänä havainnoimaan myös muiden tunnetiloja. Tämä on keskeinen kaava, jolla ahdistus auttaa meitä välttämään vaarallisia tilanteita ja tarvittaessa toimimaan näissä tilanteissa ripeästi ja tehokkaasti.
Jatkuva tavoitettavissa olo, sosiaalisen median luomat vaivihkaiset paineet yhdistettynä mahdollisesti liian vähälle jäävään palautumiseen ovat todella kuormittavia aivoille.
Ahdistus voi linkittyä kohtauksittaisiin äkillisiin häiriöihin, kuten paniikkihäiriöön, kertoo psykoterapeutti Heikki Nikkilä Ylen Aamu Tv:n Aamutohtorissa.
– Sitten on loivemmat pitkälliset ahdistukset, joissa korostuu huolestuneisuutta, pelkoa ja vaikeutta luottaa siihen, että elämä kantaa. Aiemmin tätä kutsuttiin neuroottisuudeksi, Nikkilä sanoo.
Suominen kertoo asiakaskokemustensa pohjalta, että lähes poikkeuksetta ahdistusoireilun pahenemisessa on osallisena fyysisen kunnon heikkeneminen. Se on tyypillisesti seurausta epäsäännöllisestä tai puutteellisesta ravitsemuksesta, ylipainosta, yöunien heikosta laadusta tai niiden puutteesta sekä liikunnan vähäisyydestä tai pakkoliikunnasta.
Suomisen mukaan ahdistus on usein stressin laukaisema noidankehä, jossa fyysiset ja kognitiiviset oireet ruokkivat toinen toisiaan.
– Esimerkiksi niin, että ahdistus aiheuttaa ylivireyttä, joka uuvuttaa fyysisesti ja heikentää yöunien laatua. Pitkään jatkuneen oireilun yhteydessä näitä on jopa mahdotonta kokonaan erottaa toisistaan.
Paras apu saadaan terapian ja lääkkeiden yhdistelmällä
Myös nykyteknologia ja useiden asioiden parissa tempoilu kylvävät maaperää ahdistuneisuudelle.
– Jatkuva tavoitettavissa olo, sosiaalisen median luomat vaivihkaiset paineet yhdistettynä mahdollisesti liian vähälle jäävään palautumiseen ovat todella kuormittavia aivoille, Turunen kertoo.
Aivot tarvitsevat rauhaa ja palautumista, unta ja ravintoa.
Turunen huomauttaa, että aivot sinällään eivät ole muuttuneet samaa tahtia teknologian kehityksen kanssa.
– Ne reagoivat esimerkiksi uhkaan ihan samalla tavalla kuin kivikaudellakin, vaikka uhkat nykymaailmassa ovatkin erilaisia. Aivot tarvitsevat rauhaa ja palautumista, unta ja ravintoa.
Ahdistuneisuushäiriön lääkehoitona käytetään ensisijaisesti niin sanottuja masennuslääkkeitä, vaikkei potilaalla olisi masennusta. Ruumiillisia ahdistusoireita on mahdollista vähentää beetasalpaajilla.
Tutkimusten mukaan ahdistuneisuushäiriöön paras apu saadaan terapian ja lääkkeiden yhdistelmällä. Pelkkä terapiakin voi riittää, mutta se vaatii aikaa.
Apua kotikonstein
Liikunta: Riittää että lähtee kävelylle ja tekee asioista, joista itse pitää. Tämä parantaa unta, jonka seurauksena ahdistuskin helpottuu.
Rentoutuminen: Ahdistus on usein kropassa tuntuva jännittyneisyystila. Tähän auttavat muun muassa jooga ja meditaatio.
Siedättäminen: Vähitellen altistutaan pelon kohteelle. Toimii, jos ahdistuksella on selkeä kohde.
Stimulantit: Jos ilmenee paniikkikohtauksia, liiallista kahvin käyttöä ja kofeiinia tulisi välttää. Tupakointi pahentaa ahdistusta ja altistaa sille.
Verensokeri: Nopeat hiilihydraatit saattavat nostaa verensokeria. Kun arvot tippuvat, voi silloin seurata ahdistavia olotiloja. Kalaöljyillä saattaa olla suojaava vaikutusta ahdistusta vastaan.
Suolisto: Esimerkiksi Bifidobacterium longum 1714— ja Lactobacillus helveticus -probiootit ovat tutkimuksissa laskeneet ahdistusta, masennusta ja vihamielisyyttä. Tärkeintä on kuitenkin tukea bakteerikantaa oikeilla ruoka-aineilla, kuten riittävällä kuidunsaannilla.
