Joka neljäs Kelan korvaama sairauspäivä johtuu mielenterveysongelmista.Lisäksi Kelan korvaamista sairauspäivistä noin neljännes johtuu mielenterveyden häiriöistä.
Suomalaisen seurantatutkimuksen mukaan masennuslääkityksen riski oli tavallista suurempi sosiaalialan ja terveyden alan ammattilaisilla. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöistä sekä miehet että naiset käyttivät keskimääräistä yleisemmin masennuslääkkeitä.
Pitkä työpäivä lisää masennusriskiä
Masennukseen sairastumisen riskiä lisäävät ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi. Tieto käy ilmi meta-analyysistä, joka on koottu 20 julkaistusta ja julkaisemattomasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka käsittelivät työhön liittyviä mielenterveyshäiriöitä.
Koettu työstressi lisäsi masennusta tutkimusten mukaan 27–77 prosenttia. Tutkimusten mukaan työstressiä koki 13–22 prosenttia kyselyihin vastanneista.
Ainakin 55-tuntista viikkoa tehneillä oli 11 prosenttia suurempi masennusriski normaalia työviikkoa tehneisiin verrattuna.
Tutkimusprofessori Marianna Virtasen mukaan pitkien työpäivien yhteys masennukseen huomattiin tutkimuksissa Euroopassa ja Aasiassa, mutta Pohjois-Amerikassa ja Australiassa vastaavaa yhteyttä ei löydetty.
– Aasiassa masennusriski nousi jopa 50 prosenttia. Tämä johtui luultavasti siitä, että siellä tehdään vielä pitempiä työpäiviä, Virtanen sanoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että pitkät työpäivät eivät automaattisesti aiheuta stressiä vaan osa ihmisistä tekee niitä mielellään.
Nuorten helpompi palata töihin
Masennuksen tai ahdistuksen aiheuttaman sairausloman jälkeen töihin palaaminen onnistui sitä paremmin, mitä nuorempi potilas oli kyseessä. Töihin palaamisen todennäköisyyttä lisäsi myös tunnollinen persoonallisuustyyppi.
– Tunnollisuus on myös masennusta ehkäisevä tekijä. Toisaalta masennus voi myös muuttaa persoonallisuutta vähemmän tunnolliseksi, Virtanen kertoo.
Masennus voi muuttaa persoonallisuutta vähemmän tunnolliseksi.
Vanhat työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat töihin muita epätodennäköisemmin. Yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut töihin vuoden sisällä masennusperusteisen sairausloman jälkeen.
Töihin paluun todennäköisyys pieneni myös silloin, jos samalla ihmisellä oli diagnosoitu muu psykiatrinen tai somaattinen tauti.
Toisin kuin masennuspotilaiden, ahdistushäiriöistä kärsineiden paluu töihin onnistui varsin suurella todennäköisyydellä myös iäkkäiltä työntekijöiltä. Virtasen mukaan ahdistushäiriö johtuu usein jostain ohimenevästä akuutista tilanteesta, josta selviää lyhyellä sairauslomalla. Tällainen voi olla esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema.
Joka viides sairastuu masennukseen
- Joka viides ihminen kokee masennuksen jossain vaiheessa elämäänsä. Heistä joka toisella se myös uusiutuu.
- Masennus johtuu monesta eri taustatekijästä. Siihen vaikuttavat niin ympäristö, perintötekijät kuin henkilökohtainen historiakin.
- Masennuksen oireita ovat muun muassa masentunut mieliala sekä selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä, joka vaivaa yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia.
- Hetkellinen tai lyhytaikainen pettymyksestä tai menetyksestä johtuva masentunut mieliala tai suru eivät ole osoitus masennuksesta.
