Kelan psykoterapia siirtymässä maakunnille.

HALLITUS kaavailee Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian siirtämistä maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulle osana sote- ja maakuntauudistusta. Muutoksen aikataulu on toistaiseksi auki.
Nyt psykoterapiaa tarjoavat sekä kuntien julkinen terveydenhuolto että Kela. Terveyskeskukset tarjoavat hoidollista psykoterapiaa, Kela puolestaan työ- ja opiskelukykyä ylläpitävää kuntoutuspsykoterapiaa.
Kaavailtu uudistus perustuu kuntoutuksen uudistuskomitean marraskuiseen raporttiin, jossa esitettiin kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuun siirtämistä Kelalta maakunnille. Komitean ehdotuksen mukaan siirtoa arvioitaisiin aikaisintaan vuonna 2025, mutta sitä olisi hyvä pilotoida lähivuosina.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan tarkoituksena on purkaa monikanavarahoitteisuutta ja yksinkertaistaa hoidon polkua.
Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyssyistä uhattuna. Vuonna 2017 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 36 700 suomalaista, mikä vastaa noin puolta Suomessa myönnettävästä psykoterapiasta.

Maakunnille siirtyvät terveydenhuoltolain velvoitteet, joissa psykoterapiaa ei mainita hoito- ja kuntoutusmuotona.

SUUNNITELMA on saanut alan järjestöt ja asiantuntijat takajaloilleen. Monet pelkäävät, että määrärahojen siirtäminen maakunnille heikentäisi merkittävästi palveluiden saatavuutta, johtaisi alueelliseen epätasa-arvoon ja rajoittaisi valinnanvapautta.
Samalla psykoterapian järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä olisi muutettava. Vuodesta 2011 lähtien Kelalla on ollut lakisääteinen velvollisuus kuntoutuspsykoterapian järjestämiseen ja lain kriteerit täyttävällä potilaalla on ollut kuntoutuspsykoterapiaan subjektiivinen oikeus.
Sote-uudistuksessa maakuntien tehtäväksi siirtyvät terveydenhuoltolain velvoitteet, joissa psykoterapiaa ei mainita hoito- ja kuntoutusmuotona.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian määrärahat tulevat uppoamaan maakuntien pohjattomaan kassaan”, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), joka jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle torstaina 22. maaliskuuta.
Myös Psykologiliiton puheenjohtajan Annarilla Ahtolan mukaan vaarana on, että jos maakuntiin siirrettävät rahat eivät ole korvamerkittyjä, säästöleikkuri iskee ensimmäisenä mielenterveyspalveluihin.
”Olemme järkyttyneitä siitä, että hallitus ehdottaa tutkitusti toimivan järjestelmän purkamista. Kelan kuntoutuspsykoterapia on yksi ainoista terveydenhuoltojärjestelmämme toimivista rakenteista.”
Kelan seurantarekisterin mukaan 80 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös psykoterapiajakson aikana.
”Pelkään, että tässä ollaan hölmöläismenetelmällä liikenteessä ja yritetään tällä uudistuksella paikkailla perustason puuttuvia mielenterveyspalveluita.”
 
AHTOLAN mukaan suurin ongelma on tällä hetkellä, ettei kunnissa ole tarjolla psykologeja, jotka antaisivat keskusteluhoitoa, ryhmämuotoista hoitoa ja tarvittaessa psykoterapiaa myös sellaisille työikäisille ja ikääntyville ihmisille, joiden työ- tai opiskelukyky ei ole vaarantunut.
Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia on monissa kunnissa ainoa vaihtoehto saada rahallista tukea psykoterapiaan.
Suunnitelmassa on muitakin valuvikoja, Ahtola huomauttaa. Yli puolet Kelan kuntoutuspsykoterapiasta rahoitetaan palkansaajien, yrittäjien ja etuudensaajien maksamilla vakuutusmaksuilla. Näitä rahoja ei välttämättä voida siirtää maakuntien budjettiin eikä ainakaan korvamerkitä psykoterapiaan.
Saarikon mukaan valtio voisi kuitenkin kompensoida puuttuvaa rahoitusta maakunnille.
Lisäksi vaarana on, että uudistus lisäisi alueellista epätasa-arvoa ja heikentäisi laadunvalvontaa, Ahtola sanoo.
”Kelalla on yhtenäiset kriteerit ja yhtenäinen menettely. Jos palvelut hajotetaan maakuntiin, meillä ei ole enää mitään yhtenäistä tietoa siitä, mihin kukin maakunta rahoja osoittaa, mitä palveluja järjestetään ja minkälaisin kriteerein.”
 
PSYKOTERAPEUTTI Anna Collander pelkää uudistuksen johtavan siihen, että jatkossa tarjolla on vain nopeaa hätäapua, joka ei vaikuta pitkäjänteisesti.
Terveydenhuollon psykoterapia on yleensä lyhytkestoista ja aikarajoitteista. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa puolestaan voi saada yhdellä päätöksellä jopa 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa yhteenlaskettuna enintään 200 kertaa.
”Jos vain vähän paikkaillaan sieltä täältä, se tulee yhteiskunnalle hirveän kalliiksi. Psykoterapian vahvuus on se, että se antaa ihmiselle sellaiset eväät, että hän selviää seuraavan kriisin yli yksin.”
 
MINISTERI Saarikko vakuuttaa, ettei tarkoituksena ole heikentää psykoterapian saatavuutta.
”Tiedämme hyvin, että kuntoutuspsykoterapia on tuloksellista ja tietyissä tapauksissa hyvin välttämätön hoitomuoto, erityisesti nuorten ihmisten elämässä.”
Sen sijaan Saarikko uskoo, että kaksikanavaisuuden purkamisella on potentiaalia lisätä psykoterapian vaikuttavuutta ja reagointinopeutta. Nykyään pääsyä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan voi joutua odottamaan pitkään. Jonottaminen saattaisi vähentyä, jos maakunnat voisivat myöntää nopeita hoidollisia päätöksiä hitaampien kuntoutuspäätösten rinnalla.
”Se, että maakunnalla on kokonaiskäsitys rahojen virrasta, tulee taatusti vaikuttamaan siihen, että vaikuttavampaan ja oikea-aikaiseen hoitoon satsataan.”
Saarikko kuitenkin myöntää, että moni asia vaatii vielä huolellista harkintaa ja arviointia. Yksi niistä on psykoterapeuttien esiin nostama subjektiivisen oikeuden kysymys.
”Kaikki nämä erityispiirteet, kuten subjektiivinen oikeus ja muutoksenhakuoikeus, tullaan perkaamaan huolellisesti läpi. Niiden muuttaminen pitää tehdä huolella, jos siihen lähdetään.”
Kelan roolin Saarikko näkee jatkossakin vahvana.
”Kelalla on valtakunnallisesti ainutlaatuista osaamista, mitä tulee valvontaan, rekistereihin ja kilpailutusmenettelyihin.”
Myös Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson korostaa, että Kelan kuntoutuspsykoterapian siirtäminen maakuntiin ei voi tarkoittaa sitä, että kymmenet tuhannet psykoterapiaa tarvitsevat suomalaiset jäävät ilman palveluja.
”Palvelujen integroiminen terveydenhuollon prosesseihin vaatii monenlaisten asioiden huomioimista. Itse toiminnan järjestämisen lisäksi myös psykoterapian saajista kerättävä tieto täytyy pystyä tilastoimaan, kuten Kelassa tehdään. Muutos vaatii myös psykoterapialle varattavia merkittäviä rahallisia resursseja.”
 
MASENNUS on edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2016 pelkästään masennuksesta aiheutuneita työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 450 miljoonaa euroa. Lisäksi mielialahäiriöistä aiheutuneita sairauspäivärahoja maksettiin Kelan tilastojen mukaan 118 miljoonaa euroa.
Psykoterapiaa pidetään kustannustehokkaana tapana puuttua siihen, että suomalaiset työ- ja opiskeluikäiset pysyvät toimintakykyisinä. Yhden kuntoutujan vuosikustannus vastaa noin kahden viikon sairauspoissaolon kustannuksia työnantajalle ja Kelalle.
Kelan kuntoutuspsykoterapian määrärahojen siirtämistä maakuntiin vastustavat kaikki alan keskeiset järjestöt, kuten EFPP:n Suomen kansallinen verkosto, Suomen Psykologiliitto, Kognitiivisen psykoterapian yhdistys sekä Therapeia-säätiö.