Saamenmaalla poistetaan itsetuhoisia ajatuksia koulutuksen avulla
Ensimmäinen itsemurhien ehkäisykurssi järjestetään maaliskuussa Utsjoella.
Tilastot ja tutkimukset sen kertovat: Joka vuosi sadat ihmiset riistävät itseltään hengen. Suomessa itsemurhia tapahtuu verrattaen enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Suomessa itsemurhien ehkäisyyn ei ole koskaan aiemmin ollut virallista ehkäisysuunnitelmaa.
Viime vuonna julkaistiin saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma(siirryt toiseen palveluun). Yhtenä tavoitteena on saada koko saamelaisyhteisö mukaan itsemurhien ehkäisyyn. Suomen ensimmäinen itsemurhien ehkäisyyn pyrkivä koulutus järjestetään Utsjoella 21. — 22.3.2018.
Pohjoisten alueiden itsemurhista ei ole virallisia tilastoja, mutta asiantuntijoiden arvio on, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän tapahtuu itsemurhia.
Yhtenä syynä voi olla se ettei apua ole helposti saatavilla, varsinkaan saamenkielistä tai saamelaiskulttuuriin pohjautuvaa, arvioi Utsjoen kunnan vastaava lääkäri ja Eallin-Elämä(siirryt toiseen palveluun) -hankkeen projektijohtaja Heidi Eriksen.
– Tämän koulutuksen avulla saamme auttajia saamelaisyhteisöön, sinne missä saamelaiset ovat.
Itsemurha traumatisoi koko pienyhteisön
Maaliskuussa avattiin Helsinkiin itsemurhien ehkäisykeskus, jonka tavoitteena on tarjota tukea ja apua itsetuhoisuudesta kärsiville, itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille.
Tutkimusten mukaan itsemurha traumatisoi länsimaisessa kulttuurissa keskimäärin 6–10 henkilöä. Saamelaisyhteisössä luku on monikymmenkertainen, Eriksen toteaa.
– Saamelaisessa yhteisössä on suuret perheet, pieni yhteisö. Se on monikymmenkertainen luku, joita yksi itsemurha koskettaa. Yksi itsemurha jättää suuren taakan saamelaisyhteisölle.
– Itsemurhiin liittyy vaikeita tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä, joita koko yhteisö voi kantaa mukanaan.
Itsemurhat ovat olleet saamelaisyhteisölle pitkään myös tabu. Eriksen toivoo, että yhteisö olisi tulevaisuudessa valmis käsittelemään asiaa.
– Jos me avoimesti voisimme jakaa näitä tunteita, se voisi auttaa eteenpäin.
Koulutus opettaa tunnistamaan itsetuhoisuuden merkit – «Täytyy uskaltaa kysyä suoraan, eikä kierrellä»
Itsemurhien estämiseen keskittyvässä koulutuksessa opitaan erilaisia keinoja, joilla voi antaa apua itsetuhoisista ajatuksista kärsiville.
Heidi Eriksenin mukaan kevään koulutusten jälkeen saamelaisyhteisössä on pari sataa koulutettua henkilöä, joilla on osaamista auttaa.
Utsjoella itsemurhien ehkäisyssä hyödynnetään ASIST-koulutusta(siirryt toiseen palveluun), jossa osallistuja oppivat tunnistamaan itsemurhavaarassa olevat henkilöt, sekä ottamaan asia heidän kanssaan turvallisesti puheeksi.
– Kaikille avoimessa koulutuksessa emme kouluta terapeuttisia taitoja vaan tarkoitus on kouluttaa ihmisiä antamaan ensiapua heille, jotka hautovat itsemurhaa, Eriksen tiivistää koulutuksen sisältöä.
Jos me pelastamme yhdenkin, niin se on paljon. Emme me onnistu silloinkaan kaikkia pelastamaan jos joku saa sydänkohtauksen, emme vaikka kuinka elvyttäisimme.
HEIDI ERIKSEN
Itsemurhien ehkäisyyn opitaan tietynlainen lähestymistapa. Koulutuksessa osallistujalle opetetaan, miten kysyä suoraan itsetuhoisuudesta.
– Sellainen henkilöllä, joka hautoo itsemurhaa, ajatukset voivat olla niin pelottavia, että jos joku uskaltaa kysyä asiasta suoraan, niin se voi jo hieman helpottaa kun voi jollekin puhua.
Tällä kurssilla opetetaan muun muassa yksi toimintamalli: Miten toimia auttajina, millaisia merkkejä pitää havaita ja miten tunnustella asiaa.
– Jos ei uskalla ottaa asiaa puheeksi, niin ihmiselle voi tulla sellainen tunne ettei näekään minkäänlaista ulospääsyä ajatuksistaan. Me saamelaiset olemme hyviä kiertelemään asioita, mutta nyt meidän täytyisi oppia kysymään niin suoraan kuin mahdollista, sanoo Eriksen.
Kaksipäiväinen kurssi kouluttaa havaitsemaan merkkejä, jotka voivat kertoa henkilön ongelmista tai itsemurha-ajatuksista.
– Kurssilla opitaan kysymään suoraan asiasta, kuuntelemaan ja pohtimaan kuinka toimia tässä ja nyt. Joskus pienikin apu kantaa kauas, jos ihminen valitsee elämän polun, sanoo Eriksen.
Koulutus sopii poromiehistä poliiseihin
ASIST-koulutus kestää kaksi päivää ja soveltuu kaikille yli 18-vuotiaille. Koulutus sopii ihan yhtä lailla poromiehille, poliiseille, opettajille eli kaikille, jotka voivat työssään kohdata henkilöitä, joilla on itsetuhoisia ajatuksia.
– Sellaisen ihmisen voi tavata ammattinsa kautta. Henkilö voi olla potilas, oppilas, työkaveri, perheenjäsen tai joku, jota ei edes tunne, sanoo Eriksen.
Koulutuskaan ei pelasta kaikkia
Utsjoen kunnan vastaavalääkäri Heidi Eriksen pitää maaliskuussa ärjestettävää koulutusta tärkeänä, vaikka kaikkia ei pystyttäisikään pelastamaan.
– Jos me pelastamme yhdenkin, niin se on paljon. Emme me onnistu silloinkaan kaikkia pelastamaan jos joku saa sydänkohtauksen, emme vaikka kuinka elvyttäisimme.
– Minä toivon, että näiden koulutusten jälkeen parilla sadalla ihmisellä on valmiuksia, taitoja ja itseluottamusta auttaa heitä, joilla on itsemurha-ajatuksia, Eriksen sanoo.
Koulutuksia järjestetään seuraavasti:
Utsjoella 21-22.3.2018
Inarissa 10-11.4.2018
Enontekiöllä 24-25.4.2018
Ivalossa 22-23.5.2018
Sodankylässä 29-30.5.2018
Elämä-hankkeen yhteystiedot löytyvät täältä.(siirryt toiseen palveluun)
Suomalainen itsemurha
- Itsemurhien määrä on laskenut 1990-luvun alusta saakka. Syytä ei tarkkaan tiedetä, mutta asiaa voivat selittää parantunut masennuksen hoito ja tunnistaminen sekä itsemurhien ehkäisyohjelmat.
- Suomi on eurooppalaisittain korkeahkon itsemurhamäärän maa. Viime vuonna tehtiin 731 itsemurhaa.
- Kansainvälinen vertailu on kuitenkin vaikeaa. Itsemurhien tilastointi vaihtelee suuresti. Suomen tilastointi on maailman huippuluokkaa ja maailman vanhin: se alkaa vuodesta 1751.
- Neljästä itsemurhasta kolme on miehen tekemiä.
- Itsetuhoisten ajatusten kanssa saa apua muun muassa Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimesta 010 195 202 tai verkkokriisikeskus Tukinetistä(siirryt toiseen palveluun).
