Monipuolinen ruokavalio näyttäisi vaikuttavan myös mielenterveyteen. Koko ajan kertyy lisää näyttöä siitä, että terveellinen ruoka voi ehkäistä masennusta.
– Näyttää siltä, että sydän- ja aivoterveyttä edistävä ruokavalio saattaa edistää myös mielenterveyttä. Niillä, jotka syövät terveellisesti, on havaittu pienempi riski sairastua masennukseen, sanoo ravitsemustieteen dosentti Anu Ruusunen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Ruusunen on erikoistunut psykiatrisiin sairauksiin.
Viime vuosina on tutkittu paljon erilaisten ruokavalioiden vaikutusta mielenterveyteen.
– Kun kaikki nämä ruokavaliotutkimukset on laitettu yhteen ja analysoitu, näyttö eduista on vahvistunut.
Myös masennuksen Käypä hoito -suosituksessa mainitaan, että terveellisellä ruokavaliolla voidaan yksilötasolla vaikuttaa masennuksen sairastumisen riskiin.
– Toki siinä on mainittu myös liikunta ja riittävä uni sekä muut elintapatekijät, Ruusunen kertoo.
Terveellinen ruokavalio sisältää palko- ja muita kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa, kalaa ja pehmeitä rasvoja. Siinä voi olla mukana kohtuullisesti maitovalmisteita ja lihaa.
Ruokavalio saattaa auttaa myös jo masentuneita
Sen sijaan ruokavalion merkitystä masennuksen hoidossa on tutkittu vähemmän. Aiheesta on tehty neljä ruokavaliointerventiotutkimusta, joissa on ollut yhteensä vajaat 300 tutkittavaa.
Kaikissa niissä havaittiin, että ruokavaliointerventioon osallistuneilla masennuspisteet laskivat enemmän kuin niillä masennuspotilailla, jotka saivat ravitsemusohjauksen sijaan sosiaalista tukea.
Anu Ruusunen korostaa, että masennus on aina monen asian summa eikä pelkkää ruokavaliota voi missään nimessä ajatella sen korjaajaksi. Ruokavaliointerventioissa syömisen laatua on pyritty parantamaan muun masennuksen hoidon ohessa.
Masentunut ei välttämättä pysty muokkaamaan ruokavaliotaan
Vaikka ruokavalion mahdollisuuksista masennuksen hoidossa saataisiin lisää näyttöä, käytännön toteutus ei ole aina yksinkertainen. Kun ihminen on henkisesti huonossa kunnossa ja hänen jaksamisensa on heikkoa, ruoan suunnittelu, hankkiminen ja laittaminen voi olla raskasta.
– Erityisesti silloin tilanne vaatii muutakin kuin kehotuksen siitä, että syö paremmin ja liiku enemmän. Muutoksiin tarvitaan tukea, Anu Ruusunen sanoo.
Ruoka olkoon lääkkeemme
Ruusunen opettaa ravitsemustiedettä Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi hän toimii osa-aikaisena ravitsemusterapeuttina Kuopion yliopistollisen sairaalan Mielenterveyden ja hyvinvoinnin palvelukeskuksessa.
Ravitsemusterapiassa käydään potilaan kanssa yhdessä läpi muun muassa tämän elämäntilannetta, voimavaroja, ruokailutottumuksia ja syömiseen vaikuttavia tekijöitä. Yhdessä mietitään, mikä olisi sellainen helppo muutos ruokavaliossa, jota voidaan lähteä tavoittelemaan.
– Moni pystyy pienilläkin muutoksilla saamaan ajan kanssa aikaan isoja asioita. Toisaalta joskus pitää todeta, etteivät ruokavaliomuutokset ole nyt ajankohtaisia, vaan voimavarat kohdistuvat toisaalle.
Ruusunen toivoo, että ravitsemusterapeutteja saataisiin kaikkialle, missä hoidetaan mielenterveyttä. Tällä hetkellä ravitsemusterapeuttien palveluiden saaminen mielenterveyden yksiköissä vaihtelee suuresti eri puolilla maata.
