Mielikin hyötyy kuitupitoisesta ravinnosta, sillä ruokatottumusten vaikutus mielenterveyteen välittyy pitkälti suolistomikrobiston toiminnan kautta.
RUOKATOTTUMUSTEN muokkaaminen saattaa tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Yksi tutkijoiden kiinnostuksenkohteista on ketogeeninen ruokavalio, jonka mahdollisia hyötyjä psykoosioireiden lievittämisessä on pian tarkoitus selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimusryhmän hankkeessa.
Ketogeenisen ruokavalion ideana on syödä hyvin rajoitetusti hiilihydraatteja ja runsaasti rasvaa, jolloin elimistö siirtyy paastoa muistuttavaan tilaan, ketoosiin. Ketoosissa aivot käyttävät pääasiallisena energianlähteenään maksan muodostamia ketoaineita.
Ketogeeninen ruokavalio on jo nykyäänkin yksi vaikeahoitoisen epilepsian hyväksytyistä hoitomuodoista, ja sitä käytetään terapeuttisena ruokavaliona myös joissakin harvinaisissa aineenvaihduntasairauksissa.
Psykiatrisiin sairauksiin erikoistunut ravitsemustieteen dosentti ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että tutkimusnäyttöä ketogeenisen ruokavalion tehosta psykoosisairauksien hoidossa on toistaiseksi vasta hyvin vähän. Tutkimusnäyttö painottuu eläinkokeisiin ja muutamiin tapaustutkimuksiin.
”Yhtään kontrolloitua, satunnaistettua tutkimusta ei ole toistaiseksi tehty, eikä voida missään tapauksessa sanoa, että ketogeenistä ruokavaliota suositeltaisiin psykoosisairauksien hoitoon”, Ruusunen painottaa.
KUOPIOSSA suunnitelmat kontrolloidun, satunnaistetun pilottitutkimuksen aloittamisesta ovat jo pitkällä. Tutkimukseen on tarkoitus saada yhteensä 40 osastohoidossa olevaa potilasta, joilla on psykoosioireilua. Heistä puolet satunnaistetaan ketogeenisen ruokavalion ryhmään.
Ruususen mukaan tutkimuksessa on ennen kaikkea tarkoitus selvittää, miten ketogeeninen ruokavalio on ylipäätään yhdistettävissä psykoosioireiden hoitoon. Haastavaksi asian tekee se, että ketogeeninen ruokavalio on yksi rajoittuneimmista ruokavalioista ja psykoosioireet yksi haastavimmista psykiatrisista oireista.
Tutkimuksessa hyödynnettävä ketogeeninen ruokavalio on pyritty suunnittelemaan ravitsemukselliselta laadultaan mahdollisimman hyväksi. Ketogeenisen ruokavalion yksi tyypillinen ongelma on vähäkuituisuus, sillä useimmat kuitua sisältävät ruoka-aineet sisältävät myös hiilihydraatteja.
”Ketogeenisen ruokavalion vaikutukset suolistomikrobistoon ovat vielä aika vähän tunnettuja”, Ruusunen toteaa.
”Ketogeeninen ruokavalio on jo nykyäänkin yksi vaikeahoitoisen epilepsian hyväksytyistä hoitomuodoista.”
SUOLISTO ja siellä majailevat hyödylliset mikrobit kiinnostavat tällä hetkellä kovasti myös mielenterveyden tutkijoita. Suolistomikrobisto näyttää nimittäin olevan keskeisessä roolissa siinä, miten syömämme ruoka linkittyy mielen hyvinvointiin.
”Syöty ruoka vaikuttaa siihen, millaiset mikrobit suolistossa viihtyvät ja millaisia yhdisteitä ne tuottavat. Psykiatrian tutkijat ovat kiinnostuneita esimerkiksi suolistomikrobien tuottamista lyhytketjuisista rasvahapoista. Lisäksi suolistomikrobit valmistavat muun muassa hermovälittäjäaineita, ja ne ovat yhteydessä aivoihin myös hermostollisin viestein.”
”Ruokavalio täydentää, mutta ei korvaa muita hoitoja.”
Ruususen mukaan suolistoa hellivä ruokavalio edistää myös mielen hyvinvointia. Ruokavalio sisältää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kuidun lähteitä, kuten vihanneksia, juureksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Lisäksi mieli hyötyy pehmeästä, tyydyttymättömästä rasvasta, jota saa etenkin kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä.
Tällaisen ruokavalion hyödyistä on saatu tutkimusnäyttöä etenkin masennuksen ehkäisyssä. Lisäksi ruokavalion laadun parantamisesta on saatu lupaavia alustavia tuloksia myös masennuksen hoidossa.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi vastikään elintapojen merkitystä masennusoireyhtymässä. Asiantuntijat totesivat, että ravitsemussuositusten mukaisista ruokatottumuksista saattaa olla etua masennusoireiden vähentämisessä osana masennuksen hoitoa muun hoidon, kuten lääkityksen ja psykoterapian, tukena.
”Ruokavalio täydentää, mutta ei korvaa muita hoitoja”, Ruusunen täsmentää.
RAVINNON vaikutukset mielen hyvinvointiin välittyvät useilla mekanismeilla, joista monet linkittyvät jollain tapaa mikrobisto-suoli-aivo-akselin toimintaan. Yksi esimerkki on elimistön matala-asteinen tulehdus, jota ruokatottumukset voivat hillitä tai aktivoida. Matala-asteinen tulehdus on yhdistetty moniin eri sairauksiin, ja sen arvellaan liittyvän myös masennukseen.
”Monesti matala-asteinen tulehdustila on olemassa jo ennen masennukseen sairastumista. Toki masennukseen liittyvät elintavat voivat myös ruokkia matala-asteista tulehdusta”, Ruusunen sanoo.
Serotoniini on hermovälittäjäaine, joka osallistuu muun muassa mielialan ja ruokahalun säätelyyn. Sitä tuotetaan aivoissa, mutta myös suolen seinämän soluissa. Jotta serotoniinin tuotanto onnistuu, ravinnosta pitää saada riittävästi aminohappo tryptofaania sekä B12-vitamiinia ja folaattia.
”Jos näitä ei ole systeemissä, välittäjäaineiden tuotanto voi häiriintyä. Hyvin vakavaan folaatin tai B12-vitamiinin puutostilaan voi liittyä masennusoireita. Kun puutostila saadaan korjattua, se mahdollistaa voinnin paranemisen.”
Myös D-vitamiinin ja raudan puutokseen voi Ruususen mukaan liittyä mielialan laskua. Kansainvälisen tutkijaryhmän äskettäin raportoima laaja, useiden eri tutkimusten tietoja yhdistävä meta-analyysi osoitti D-vitamiinilisän lievittävän masennuksesta kärsivien aikuisten masennusoireita. Meta-analyysi on osa tutkija Tuomas Mikolan Itä-Suomen yliopistossa toteutettavaa väitöskirjatutkimusta.
”D-vitamiinilisästä kannattaa huolehtia etenkin talviaikaan. Muuten ei ole näyttöä siitä, että ravintolisistä olisi hyötyä terveelle ihmiselle mielenterveyden vaalimisessa. Tavallinen ruoka riittää”, Ruusunen toteaa.
”Ei pidä unohtaa psykologisia ja mielihyvää lisääviä vaikutuksia, joita värikäs ruoka ja yhdessä syöminen tuovat.”
ENTÄ kannattaisiko kokeilla psykobiootteja?
Ruusunen kertoo, että psykobiooteilla tarkoitetaan probiootteja ja prebiootteja, joilla voi mahdollisesti olla mielenterveyttä edistäviä vaikutuksia. Probiootit ovat hyödyllisiä mikrobeja ja prebiootit ravintoa, joilla niitä ruokitaan.
”Viime vuosina on julkaistu useita psykobioottitutkimuksia. Alustavasti löytyy ihan lupaavaa näyttöä, että probiootit voisivat vaikuttaa masennusoireisiin. Hyötyjä on havaittu varsinkin masennuslääkityksen lisänä, mutta pelkästään probiooteilla masennusta ei voi hoitaa.”
Ruususen mukaan yleisimmät tutkimuksissa käytetyt probioottivalmisteet ovat sisältäneet Lactobacillus- ja bifidobakteereja. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla, että masennukseen sairastuneille voitaisiin suositella probioottivalmistetta.
Ruusunen neuvoo hellimään suolistoa ja sen hyödyllisiä mikrobeja ennen kaikkea monipuolisen, kasvisvoittoisen ja kuitupitoisen ruokavalion avulla. Sillä on samat hyödylliset vaikutukset kuin psykobiooteilla ja mahdollisesti myös muita etuja.
”Ruokavalion etuna on, että se ei tähtää vain yhteen vaikutusmekanismiin, vaan siinä on paljon muutakin hyvää. Ei pidä unohtaa psykologisia ja mielihyvää lisääviä vaikutuksia, joita värikäs ruoka ja yhdessä syöminen tuovat. Syödyn ruoan hyödyt ovat ihan eri tasoa kuin millään ravintolisällä.”
Viikoittain painajaisia näkevien dementiariski saattaa olla jopa nelinkertainen rauhallisesti nukkuviin verrattuna. Kognitiivisten kykyjen rapistuminen vaikuttaa uhkaavan etenkin miehiä.
Возможно, для лечения депрессии нужны не антидепрессанты, а антибиотики.