Nykytilanteessa vain noin neljännes masentunut tai ahdistunut saa hoitoa sairauteensa, ja liian harva saa psykoterapiaa varhaisvaiheessa, jossa hoidolla olisi parhaat edellytykset toimia.
Mielipidesivulla Jukka Aalto kirjoitti osuvasti nopean psykiatrisen avun merkityksestä masennus- ja ahdistushäiriöiden inhimillisen ja taloudellisen vahingon torjumisessa (HS 16.4.).
Aalto toi esille, kuinka masentuneen matka ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä psykoterapian alkamiseen on pitkä ja raskas ja voi kestää jopa vuoden. Siinä ajassa ehtii moni elämänalue kärsiä, myös talous.
Suomessa on eriskummallinen järjestelmä, jossa julkisesti rahoitettu psykoterapia aloitetaan yleensä vasta kuntoutusvaiheessa ja useimmiten pitkänä psykoterapiana. Meiltä puuttuu psykoterapeuttisen hoidon suunnitelmallinen porrasteisuus.
Siksi resursseja on vaikea saada riittämään. Kuitenkin tiedetään, että jos psykoterapiaa annetaan nopeasti psyykkisen häiriön ilmettyä, se tehoaa hyvin eikä hoitojen tarvitse olla pitkiä.
Suomessa otetaan uusia tutkimusnäyttöön perustuvia terapioita hitaasti käyttöön. Psykoterapia saatetaan edelleen nähdä idealisoituna ja romantisoituna kokonaisuutena, joka ratkaisee ihmisen ongelmat.
Psykoterapian kenttä kaipaa selkeyttä, tutkimukseen perustuvia hoitoja ja selkeän porrastuksen. Vain siten saamme resurssit riittämään eli oikea-aikaista apua kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Näin mahdollisesti myös ehkäistään sosiaalisten kriisien vaikeutumista eli toteutetaan todellista sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota.
Erikoissairaanhoidon tulee ottaa suurempi rooli psykoterapioiden kokonaisjärjestelmän rakentamisessa. Hyks psykiatria on lähtenyt kehittämään nykyjärjestelmää esimerkiksi tuomalla psykososiaalisten hoitojen kentälle nopeita ja toimivia hoitoja.
Myönteisiä kokemuksia on kertynyt Vantaan alueella aivan sairauden alkuvaiheessa tarjotuista lyhytterapioista. Näitä yksityissektorilla toimivilta, kilpailutetuilta terapeuteilta ostopalveluna hankittuja terapioita tarjotaan sekä terveyskeskuspotilaille että juuri erikoissairaanhoitoa aloittaville potilaille.
Sairauden alkuvaiheisiin soveltuvia terapeuttisia hoitoja ovat myös masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin internetin välityksellä tarjottavat nettiterapiat, joiden käyttö on lisääntymässä nopeasti.
Nykytilanteessa vain noin neljännes masentunut tai ahdistunut saa hoitoa sairauteensa, ja liian harva saa psykoterapiaa varhaisvaiheessa, jossa hoidolla olisi parhaat edellytykset toimia.
Tämän vuoden alussa Hyks psykiatriassa on avattu it-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja, jonka tarkoitus on vastata juuri Jukka Aallon ansiokkaasti esiin tuomiin haasteisiin.
Digitaalisia palveluja ei tule kehittää erillisinä prosesseina vaan kiinteänä osana hoitopolkuja, jotka yhdistetään joustavasti myös henkilökohtaisiin tapaamisiin. Hyvin porrastetun terapeuttisten hoitojen järjestelmän rakentamiseen tarvitaan maanlaajuista tahtoa ja yhteistyötä. Tämä tärkeä työ on jo käynnistynyt.
Jan-Henry Stenberg
linjajohtaja
Kaisla Joutsenniemi
ylilääkäri
Matti Holi
toimialajohtaja
Hyks psykiatria
hs.fi
Aalto toi esille, kuinka masentuneen matka ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä psykoterapian alkamiseen on pitkä ja raskas ja voi kestää jopa vuoden. Siinä ajassa ehtii moni elämänalue kärsiä, myös talous.
Suomessa on eriskummallinen järjestelmä, jossa julkisesti rahoitettu psykoterapia aloitetaan yleensä vasta kuntoutusvaiheessa ja useimmiten pitkänä psykoterapiana. Meiltä puuttuu psykoterapeuttisen hoidon suunnitelmallinen porrasteisuus.
Siksi resursseja on vaikea saada riittämään. Kuitenkin tiedetään, että jos psykoterapiaa annetaan nopeasti psyykkisen häiriön ilmettyä, se tehoaa hyvin eikä hoitojen tarvitse olla pitkiä.
Suomessa otetaan uusia tutkimusnäyttöön perustuvia terapioita hitaasti käyttöön. Psykoterapia saatetaan edelleen nähdä idealisoituna ja romantisoituna kokonaisuutena, joka ratkaisee ihmisen ongelmat.
Psykoterapian kenttä kaipaa selkeyttä, tutkimukseen perustuvia hoitoja ja selkeän porrastuksen. Vain siten saamme resurssit riittämään eli oikea-aikaista apua kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Näin mahdollisesti myös ehkäistään sosiaalisten kriisien vaikeutumista eli toteutetaan todellista sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota.
Erikoissairaanhoidon tulee ottaa suurempi rooli psykoterapioiden kokonaisjärjestelmän rakentamisessa. Hyks psykiatria on lähtenyt kehittämään nykyjärjestelmää esimerkiksi tuomalla psykososiaalisten hoitojen kentälle nopeita ja toimivia hoitoja.
Myönteisiä kokemuksia on kertynyt Vantaan alueella aivan sairauden alkuvaiheessa tarjotuista lyhytterapioista. Näitä yksityissektorilla toimivilta, kilpailutetuilta terapeuteilta ostopalveluna hankittuja terapioita tarjotaan sekä terveyskeskuspotilaille että juuri erikoissairaanhoitoa aloittaville potilaille.
Sairauden alkuvaiheisiin soveltuvia terapeuttisia hoitoja ovat myös masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin internetin välityksellä tarjottavat nettiterapiat, joiden käyttö on lisääntymässä nopeasti.
Nykytilanteessa vain noin neljännes masentunut tai ahdistunut saa hoitoa sairauteensa, ja liian harva saa psykoterapiaa varhaisvaiheessa, jossa hoidolla olisi parhaat edellytykset toimia.
Tämän vuoden alussa Hyks psykiatriassa on avattu it-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja, jonka tarkoitus on vastata juuri Jukka Aallon ansiokkaasti esiin tuomiin haasteisiin.
Digitaalisia palveluja ei tule kehittää erillisinä prosesseina vaan kiinteänä osana hoitopolkuja, jotka yhdistetään joustavasti myös henkilökohtaisiin tapaamisiin. Hyvin porrastetun terapeuttisten hoitojen järjestelmän rakentamiseen tarvitaan maanlaajuista tahtoa ja yhteistyötä. Tämä tärkeä työ on jo käynnistynyt.
Jan-Henry Stenberg
linjajohtaja
Kaisla Joutsenniemi
ylilääkäri
Matti Holi
toimialajohtaja
Hyks psykiatria
hs.fi
