Itsemurhien ehkäisyyn toivottaisiin Suomessa paljon lisää panostusta. Itsemurhien määrät ovat olleet laskussa, mutta Suomessa edelleen noin 800 ihmistä kuolee oman käden kautta joka vuosi.
Mistä on kyse?
- Suomessa tehdään eniten itsemurhia verrattuna muihin Pohjoismaihin.
- Suomessa ei ole erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa.
- Suomen Mielenterveysseura on ajanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen viiden vuoden ajan.
- Itsemurhan yrityksiä tapahtuu Suomessa vuosittain noin 10 000–20 000.
Suomen Mielenterveysseura on ajanut itsemurhien ehkäisyohjelmaa Suomeen jo viiden vuoden ajan.
Siinä linjattaisiin keinot siihen, miten itsemurhia saataisiin Suomessa kitkettyä. Niitä ovat esimerkiksi itsemurhaa yrittäneiden tukeminen, läheisten auttaminen ja ammattilaisten kouluttaminen.
WHO suosittelee itsemurhien ehkäisyohjelmaa kaikille jäsenmailleen.
Ohjelma ei kuitenkaan ole mennyt läpi eduskunnassa, vaikka sellainen on käytössä melkein kaikissa länsimaissa. Mielenterveysseuran kriisikeskustoiminnan johtajaa tämä kummaksuttaa.
– Tuntuu erikoiselta, että sitä ei ole hyväksytty. Meille on esimerkiksi sanottu, että tämä hallitus ei halua mitään uusia ohjelmia. Ihan sama miksi sitä kutsutaan, strategia tai ohjelma, mutta ei kuulemma voida strategiaakaan hyväksyä, Outi Ruishalme ihmettelee.
Itsemurhatilastot synkkiä
Outi Ruishalme pitäisi erittäin tärkeänä, että itsemurhien ehkäisemiseen panostettaisiin. Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen kehittämän Findikaattorin tilaston mukaan Suomessa kuolee itsemurhien seurauksena vuosittain noin 800 ihmistä(siirryt toiseen palveluun). Se on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ohjelmaa käytetään.
Ruishalme arvelee, että voi olla monia syitä sille, miksi poliitikot eivät ole Suomessa lämmenneet asialle.
– Asiahan on vaikea ja synkkä. Ehkä valtiovalta ei halua profiloitua sen kanssa.
Suomessa on ollut Ruishalmeen mukaan käytössä itsemurhien ehkäisyyn liittyvä projekti 80-luvun puolella, joka oli toiminnassa yhteensä kymmenen vuotta. Projekti oli kansanterveyslaitoksen hallinnoima.
Siihen liittyi muun muassa tutkimusta ja koulutuksia. Projekti menestyi hyvin ja oli arvostettu kansainvälisesti. Sen suosituksia ei olla kuitenkaan seurattu tai käytetty enää vuoden 1995 jälkeen.
Skotlanti tarttui ongelmaan hyvin tuloksin
Suomen Mielenterveysseura on käynyt katsomassa paikan päällä Skotlannissa, miten itsemurhien ehkäisyohjelmaa on sovellettu käytännössä. Maan asukasmäärä on suunnilleen sama kuin Suomessa.
Skotlannissa toimii esimerkiksi yksikkö, joka tutkii kaikki maassa tapahtuneet itsemurhat ja mahdollisuuksien mukaan myös itsemurhien yritykset.
Outi Ruishalme kertoo, että tämän työn myötä Skotlannin itsemurhatilanne tarkentui todella paljon. Sen avulla maassa pystyttiin esimerkiksi reagoimaan asioihin, jotka näyttivät vaikuttavan itsemurhien tekemiseen.
Ehkäisyohjelman käyttöönoton jälkeen itsemurhien määrä on vähentynyt Skotlannissa 19 prosenttia.
Suomen mielenterveysseuran laatima itsemurhien ehkäisyohjelma(siirryt toiseen palveluun) on sisällöltään osittain samanlainen kuin Skotlannin vastaava.
– Ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi sekä hoitohenkilökunnan että poliisien kouluttaminen. Siinä käydään läpi sekin, miten itsemurha-aikeet osataan tunnistaa ja ottaa puheeksi sellaisen ihmisen kanssa, jolla on riski päätyä siihen, Ruishalme selventää.
Rahapula vaivaa
Kukkaron nyörit ovat kuitenkin tiukalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Meri Larivaara kertoo, että mielenterveysseuran ajamaan itsemurhien ehkäisyohjelmaan ei ole STM:ssä erillistä taloudellista tai henkilöresurssia
Tällä hetkellä hallituksella on meneillään kärkihanke, jonka tarkoituksena on Larivaaran mukaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.
Meillä on tällä hetkellä tilanteita, joissa itsemurhat tilastoidaan onnettomuudeksi.
MERI LARIVAARA
Samassa yhteydessä tehdään työtä myös itsemurhien ehkäisemiseen.
– Niin paljon rahaa kärkihankkeelle ei kuitenkaan ole, että se riittäisi erilliseen itsemurhien ehkäisyohjelmaan, Meri Larivaara sanoo.
Hänen mukaansa STM yrittääkin mieluummin laatia laajempia linjauksia kuin erillisiä ohjelmia.
– Pyrimme siihen, ettei meillä olisi esimerkiksi eri ohjelmia syrjäytymisen ja itsemurhien ehkäisemiseen, vaan ne koottaisiin kokonaisuudeksi. Kunnissa on monesti tuska siitä, että meillä on yhtä aikaa menossa 35 ohjelmaa, joita heidän pitäisi toteuttaa.
Itsemurhia tilastoidaan onnettomuuksiksi
Mielenterveysseuran mukaan ampuma-aseiden ja myrkyllisten aineiden saatavuuden rajoittaminen on monissa maissa vähentänyt itsemurhakuolemia. Seura haluaisikin, että lainsäädännöllä rajoitettaisiin itsemurhavälineiden saatavuutta.
STM ei kuitenkaan lähde ajamaan aseiden saatavuuden vähentämistä omissa linjauksissaan, koska se on Meri Larivaaran mukaan «poliittisesti kuuma aihe».
– Me emme pysty myöskään kovin vahvasti edistämään terveyspalvelujen parantamista osana laajempia hyvinvoinnin edistämisen linjauksia. Kärkihankkeen osana vahvistetaan perusterveydenhuollon lääkäreiden ja terveydenhoitajien osaamista itsemurhien ehkäisyssä.
Asiahan on vaikea ja synkkä. Ehkä valtiovalta ei halua profiloitua sen kanssa.
OUTI RUISHALME
Itsemurhien tutkiminen sen sijaan on asia, joka voitaisiin Larivaaran mielestä lisätä myös heidän suunnitelmiinsa. Itsemurhien ehkäisy voisi helpottua, mikäli niihin johtaneet syyt ja tekotavat olisi laajemmin tiedossa.
– Meillä on esimerkiksi tällä hetkellä tilanteita, joissa itsemurhat tilastoidaan väärin onnettomuudeksi, hän huomauttaa.
Tällaisia ovat muun muassa tarkoituksella tehdyt lääkkeiden yliannostukset tai kolarit.
Mielenterveysseura aikoo Outi Ruishalmeen mukaan edelleen yrittää saada Suomeen omaa itsemurhien ehkäisyohjelmaa, vaikka sille ei ole toistaiseksi lämmetty.
– Meidän mielestämme sen pitäisi nimenomaan olla tällainen kokonaisvaltainen ohjelma. Sellaisen toimivuudesta on kuitenkin näyttöä. Ja onhan siitä olemassa myös maailmanterveysjärjestö WHO:n suositus.
Lisätty klo 13:58 tietoa suomessa 80–90-luvuilla toimineesta itsemurhien ehkäisyyn liittyneestä projektista.
