Sote-uudistuksen yhteydessä on ehdotettu, että tulevaisuudessa kuntoutuspsykoterapiaa ei korvaisikaan Kela vaan niiden järjestäminen asiakkaille siirrettäisiin maakuntien hoidettavaksi.
Suunnitelma on saanut monet psykoterapia-alan asiantuntijat huolestumaan siitä, voisiko muutos vaikeuttaa potilaan pääsyä kuntoutuspsykoterapiaan. Lisäksi potilaiden aseman ja oikeuksien pelätään heikkenevän.
Myös psykoterapeutti Anna Collander on viime kuukausina alkanut selvittää muutoksen vaikutuksia kuntoutuspsykoterapiaan.
– Potilaalla on lakiin kirjattu oikeus Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Kunnilla sen sijaan ei ole tämänhetkisen lainsäädännön mukaan lakisääteistä velvoitetta järjestää nimenomaan psykoterapiaa.
– Kelalta ei voida ilmoittaa, että tänä vuonna rahat ovat loppu ja tukea ei saa. Maakunnassa sen sijaan voidaan, sillä maakunnalla on budjetti, jota sen on noudatettava, eikä velvoittavaa lakia, Collander selittää.
«Hoitoon pääsyssä on tällä hetkellä alueellisia eroja»
Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntoutus on haluttu tuoda olennaiseksi osaksi maakuntien järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluita, koska asiakkaan koko hoito on haluttu tuoda osaksi yhtenäistä ketjua.
Kokoomuksen kansanedustaja ja maakuntauudistuksen Kuntoutuskomitean jäsen Sari Sarkomaa kertoo, että uudistus tulee tehdä niin, että yhdenvertainen pääsy palveluihin turvataan joka maakunnassa.
– Tällä hetkellä hoitoon pääsyssä on alueellisia eroja. Yksi peloista on ollut se, että kuntoutuspsykoterapian järjestämisen siirtäminen Kelalta maakuntiin heikentäisi ihmisten pääsyä terapiaan. Siksi kuntoutuskomitea on linjannut reunaehdot sille, minkä kohtien tulisi täyttyä, ennen kuin Kelan järjestämää kuntoutuspsykoterapiaa voitaisiin ryhtyä testaamaan, Sarkomaa kertoo.
Yksi kuntoutuskomitean reunaehdoista on ollut, että subjektiivinen oikeus psykoterapiaan säilyy, eli hoitoon pääseminen ei olisi kiinni maakunnan budjetista. Sillä halutaan turvata potilaan oikeus päästä terapiaan myös jatkossa.
Maakuntien tarjoamaa terapiaa entistä harvemmalle?
Viime vuonna Kelan tukemaa psykoterapiaa sai noin 36 700 henkilöä.
Saadakseen Kelan tukemaa terapiaa potilaalla tulee olla psykiatrin lausunto, jossa kerrotaan, miten hänen työ- tai opiskelukykynsä on heikentynyt ja miten terapia palauttaisi hänen työkykynsä. Kelan tukemaa psykoterapiaa voivat harjoittaa nimikesuojatut psykoterapeutit.
– Psykoterapiaa järjestetään nykyisinkin jossain määrin myös sairaanhoitopiireissä ja terveydenhuollon poliklinikoilla, mutta niiden resurssit eivät nykyisessä muodossaan ole mielestäni riittävät. Lisää psykoterapiavaroja tarvittaisiin kaikkein kipeimmille sekä heille, jotka tarvitsevat vähemmän tukea. Kelan tuki asettuu näiden kahden välille, Collander luonnehtii.
Collander mainitsee olevansa huolissaan siitä, että maakuntien toteuttamana kuntoutuspsykoterapiaa saattaisi ylipäätään olla tarjolla kuntalaisille vähemmän.
Yksi asioista, jotka muutoksessa tuleekin tulevaisuudessa ratkaista, on kuntoutuksen rahoituksen siirtäminen maakunnille. Rahoitusmuodosta tullaan päättämään keväällä, kun sote-uudistuksen lakimuutokset otetaan eduskunnan käsittelyyn.
Voiko kuntoutuspäätöksestä valittaa tulevaisuudessa?
Kuntoutuksen uudistaminen ja kuntoutuspsykoterapian siirtyminen maakuntiin saattaisi tuoda muitakin kansalaisen kannalta askarruttavia muutoksia. Yksi kysymyksistä on se, voisiko kielteisestä kuntoutusterapiapäätöksestä valittaa.
Mikäli Kela antaa kielteisen kuntoutuspsykoterapiapäätöksen, siitä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Tämänhetkistä lainsäädäntöä soveltaessa samaa oikeutta ei kuitenkaan olisi, jos kuntoutuspsykoterapia olisikin maakunnan järjestämä palvelu.
– Muistutusten tai selvityspyyntöjen perusteella terveydenhuollon toimintayksikkö tai valvova viranomainen vain arvioisi, onko lakia rikottu vai ei. Aina voidaan perustella, että tarjottiin esimerkiksi lääkehoitoa tai ei ollut ostopalvelubudjettia tai henkilökuntaresursseja psykoterapian järjestämiseen, Collander pohtii.
Sarkomaan mukaan Kuntoutuksen uudistamiskomitea kuitenkin on todennut, että se ei halua heikentää kansalaisten oikeusturvaa nykyisestä.
– Komitea myös haluaa pitää kiinni siitä, että kansalaisille turvataan tarkoituksenmukainen muutoksenhakuoikeus, koska myös meitä huolettaa se, kuinka kansalaisten oikeus päästä psykoterapiaan säilyy.
Vapaus valita psykoterapeutti säilyisi tulevaisuudessakin
Collander kertoo, että psykoterapiasta tehtyjen tutkimusten mukaan toimiva suhde psykoterapeutin ja potilaan välillä on avaintekijä kuntoutuksen onnistumisessa. Hän pelkää, että maakuntauudistuksen myötä kansalaisen mahdollisuus valita terapeutti saattaisi heiketä.
– Sairaanhoitopiireillä on tapana rajoittaa ja suunnitella tarkemmin mitä ihminen tarvitsee, mutta Kela on tässä demokraattisempi. Tiedän, että HUS ostaa jonkin verran psykoterapiapalveluita meiltä terapeuteilta ja tähän prosessiin heillä on kilpailutukset joka neljäs vuosi, sekä tiukat säännöt siitä, miten potilas saa ja miten ei saa käydä terapiassa.
Myös Sarkomaa kommentoi, että Kuntoutuksen uudistamiskomiteassa tämä asia on haluttu huomioida.
Hän mainitsee, että kuntoutuksessa psykoterapeutin on voinut valita jo aikaisemmin. Asia tulisi tulevaisuudessa toteutumaan jokseenkin samalla tavalla. Sarkomaa luonnehtii, että sote-uudistuksella valinnanvapautta pyritään vahvistamaan, ei heikentämään.
– Tavoite on se, että tulevaisuudessa psykoterapiaa voidaan tarjota entistä yhdenvertaisemmin. Tulevaisuudessa maakunnissa tulisi olla tarpeeksi psykoterapeutteja, jotta ihmisiä voidaan ohjata palveluiden äärelle entistä paremmin ja tiedetään, että tällä hetkellä tässä on maakuntakohtaisia eroja.
Muutoksen voimaantuloon on ehdotettu siirtymäaikaa, jonka mukaan vuonna 2025 voidaan arvioida, siirtyykö kuntoutuspsykoterapia todella maakuntiin.
https://www.mtv.fi
https://www.mtv.fi