Joskus oma aika on hemmottelua, joskus hankalien tunteiden kohtaamista. ”Yksinolon ei tarvitse aina olla mukavaa. On tärkeää ottaa vastaan kaikenlaiset tunteet”, sanoo psykologi ja psykoanalyytikko Anna Collander.Toiset tarvitsevat yksinoloa palautumiseen ja rauhoittumiseen enemmän kuin toiset, mutta psykologi Anna Collanderin mukaan oma aika olisi hyväksi jokaiselle. Hän kertoo kolme asiaa, jotka kaikkien pitäisi osata tehdä yksin.
”Toiset ihmiset kestävät enemmän painetta, toiset vähemmän. Itse herkkänä ihmisenä väsyn helposti arjen vaatimuksiin, vaikka rakastan lapsiani yli kaiken. Värit ja lämpö palaavat elämääni, kun saan olla hetken itsekseni, hengitellä ja ajatella omia ajatuksiani rauhassa loppuun”, kirjoitti nimimerkki Väsynyt äiti yksinolon tarpeestaan Kodin Kuvalehden Ihmisten kesken -palstalla.
Psykologi ja psykoanalyytikko Anna Collander tunnistaa tarpeen hyvin.
”Jotkut ihmiset tarvitsevat paljon yksinoloa palautumiseen ja rauhoittumiseen ja ovat ilman sitä kiukkuisia. Se on heille perustarve ihan kuin uni ja ruoka”, Collander sanoo.
”Yksinolo on joillekin perustarve ihan kuin uni ja ruoka.”
Hän uskoo, että yksinolo on hyväksi jokaiselle, vaikka toiset kaipaavat sitä enemmän kuin toiset.
”Kyky olla yksin ja yhdessä ovat yhtä tärkeitä. Yksin ollessa on mahdollisuus saada yhteys itseen ja omiin tunteisiin. Siihen, mitä haluaa ja mitä ei, mitkä ovat omat intohimot ja kuka oikeastaan on”, Collander sanoo.
”Hyvä itsetuntemus on terveen itsetunnon pohja.”
Kun osaa kuunnella itseään, osaa ohjata elämää haluamaansa suuntaan. Lisäksi yksinolo voi kasvattaa itseluottamusta, tunnetta, että pärjää ja selviää.
Kun osaa nauttia omasta seurastaan, ei aina tarvitse muita tekemään itseään onnelliseksi.
Joskus yksinolo on tärkeää, vaikka se ei olisi mukavaa.
”Vaikka yksinolo tuntuisi hankalalta tai pelottavalta, itseluottamus voi kokemusten myötä pikkuhiljaa kasvaa”, Collander sanoo.
”Jokaisen pitäisi osata tehdä yksin kolme asiaa – nukkua, itkeä ja nauttia.”
Kun osaa nukkua yön yksin, ei ole niin riippuvainen muista. Kun osaa itkeä yksin, antaa hankalillekin tunteille tilaa ja pystyy lohduttamaan itseään. Kun osaa nauttia omasta seurastaan, ei aina tarvitse muita tekemään itseään onnelliseksi.
”Silloin ei elä niin, että kaiken, mitä saa, saa joltain toiselta.”
Kun osaa olla yksin, osaa olla yhdessä
Yksinolosta oppii parhaiten nauttimaan, kun saa jo lapsena tukea yksin pärjäämiseen. Vanhemmat rohkaisevat, mutta ovat kuitenkin käytettävissä.
Taitoa voi opetella aikuisenakin.
”On helpompi olla suhteessa, jos osaa olla yksin. Jos ei osaa, on koko ajan hankalasti riippuvainen toisesta”, Anna Collander sanoo.
”Se, että on tietoinen siitä, mitä tuntee, on parempi kuin se, että tuntee aina hyviä asioita.”
Jos yksinoloa pelkää niin paljon, että toisesta tulee riippuvaiseksi, saattaa jäädä suhteeseen, jossa ei voi hyvin, tai antaa muiden kohdella itseään huonosti.
”Voi olla vaikea pitää kiinni omista rajoistaan. Jos yksinoloa pelkää, ei ole hirveän hyvässä neuvotteluasemassa.”
Jos yksinolo tuntuu vaikealta, kannattaa miettiä, miksi ja mitä asialle voisi tehdä. Joskus yksinolo on vaikeaa, koska elämäntilanne on muuttunut paljon esimerkiksi eron myötä. Joskus yksinolo hirvittää, koska sille on asettanut liian korkeat odotukset: Nyt pitäisi tuntua hyvältä. Mikä minussa on vikana, kun ei tunnu?
Ei mikään, sanoo Collander. Kun oppii kuuntelemaan itseään, kuulee myös ikävät ajatukset.
”Ei ystävälläkään ole aina kivaa kerrottavaa, eikä ystävältä odotakaan sitä. Se, että on tietoinen siitä, mitä tuntee, on parempi kuin se, että tuntee aina hyviä asioita.”
Omaa aikaa kannattaa järjestää
Jos yksinolo hirvittää, kannattaa aloittaa pienestä. Laittaa kännykkä pois hetkeksi, unohtaa suorittaminen ja tehdä jotain, mistä nauttii.
”Jo kymmenen minuuttia aktiivista läsnäoloa on paljon.”
Joskus on hyvä vain olla.
”Ei tarvitse ajatella, että vedänpä tässä vatsatreenin, kun on kerrankin aikaa. Saa siivota, jos se tuntuu hyvältä, mutta vain, jos tuntuu”, Collander sanoo.
”Jo kymmenen minuuttia aktiivista läsnäoloa on paljon. Helposti vain roikumme somessa, ja siinä ne kymmenen minuuttia menevätkin.”
Collanderin mielestä yksinololle kannattaa järjestää tietoisesti aikaa. Ensimmäinen askel on se, että oppii pitämään omaa aikaa tärkeänä.
”Jokaisella on yksi kaveri, joka on aina mukana. Sinä itse. Sitäkin suhdetta kannattaa vaalia tai se laimenee.”
Yksinolossa ei ole mitään itsekästä – päinvastoin. Kun huolehtii itsestään, pystyy antamaan enemmän myös muille.
”Mutta senkään ei tarvitse olla syy omaan aikaan. Itsestään voi huolehtia ihan itsensä takia.”
https://www.kodinkuvalehti.fi/
https://www.kodinkuvalehti.fi/
