Avioero, läheisen sairaus tai kuolema ja muut suuret elämänmuutokset ovat niitä hädän hetkiä, joissa ystävän olkapää on tarpeen. Varsinkin ne ystävät tai läheiset, jotka ovat joskus kokeneet saman mullistuksen elämässään, saattavat tulla entistä läheisemmiksi.
– Se on osa meidän elämää, että jokainen tarvitsee kuulijaa, peiliä ja peilaamista, jotta saa tukea siihen, miten on itsensä ja tunteidensa kanssa, kuvailee Mikkelin kriisikeskuksen johtaja, kriisi- ja traumaterapeutti Sirpa Tapio.
Vertaistuki ymmärretään puhekielessä hyvin arkiseksi kanssakäymiseksi, jossa jaetaan kokemuksia ja peilataan niitä toisen ajatuksiin. Perhesurmien jälkeen netissä levinnyt ilmiö, jossa äidit tulevat toistensa apuun hätäkahvit-koodilla, on sekin vertaistuen ilmentymä. Sama elämäntilanne ja vertaisuus puolestaan johtaa usein ystävyyteen.
Parhaimmillaan ystävän kanssa voi käydä läpi tunteitaan turvallisesti, ja molemmat saavat yhdessä jaetusta ja koetusta voimaa jatkaa elämää. Silloin Tapion mielestä on tärkeä muistaa, että todella kuuntelee, eikä ala kertomaan omia kokemuksiaan juuri, kun toinen raottaa omaa sisimpäänsä.
Toisaalta, mitä suurempi kriisi on, sitä vaikeampi läheisten on auttaa.
– Jos lähtee aivan kriisin alkuvaiheessa keskustelemaan ystävien, läheisten tai netin verkostoista löytyvien kanssa, voi käydä niin, että koska tilanne on niin traumaattinen, tapahtuma jää ikäänkuin vellomaan. Silloin mennään helposti kauhistelun puolelle.
Hyvä ystävä ei ole kaikkivoipa
Vaikka ystävykset voivat olla toistensa tuki ja turva ilossa ja surussa, hädän hetkellä toisiinsa tarrautuvia ihmisiä kuvataan joskus myös vertaamalla heitä ikivanhaan näytelmään, jossa sokea taluttaa rampaa. Jos oman menneisyyden surut ovat käsittelemättä, toisen kriisi voi olla upottava suo.
Ei ole huonon ystävän merkki, jos sanoo, että on aika hakea ulkopuolista apua tai toista näkökulmaa tilanteeseen. Voi sanoa pysyvänsä rinnalla, mutta toivovansa, että ystävä saa tukea muualtakin.
– Voi olla niin, että se toisen taakka on liian raskas kantaa, että siinä omassakin on tarpeeksi. Kun itselle rupeaa nousemaan huoli, oli se sitten keskustelupalstoilla tai kasvotusten, että nyt en osaa auttaa, nyt eivät eväät riitä, olisi hyvä sanoa se. Voi ehdottaa avun hakemista terveydenhuolllosta, sosiaalitoimesta tai eri järjestöjen kautta.
Esimerikiksi kriisikeskukseen saa yhteyttä niin puhelimitse kuin verkossa.
Vertaistuki on myös ammattilaisten työkalu
Vertaistuki on yhä tärkeämmässä roolissa myös julkisen terveydenhuollon ja järjestöjen tekemässä auttamistyössä. Ammattiauttajien käsissä vertaistuesta tulee tietyn suunnitelman mukaan käytettävä jaksamisen työkalu.
– Arkinen vertaistuki on sitä, että puhutaan ystäville ja läheisille, käydään keskusteluita Facebookissa. Hoidollinen vertaistuki on sitä, mitä monilla järjestöillä ja kunnallisella puolella on. Kuntouttavat vertaistukiryhmät keskittyvät esimerkiksi käymään läpi tilannetta, jossa läheinen on kuollut tai meneillään on avioero. Hoidollisessa vertaistukiryhmässä ohjaaja pitää huolta siitä, että tunteita ei jäädä vellomaan, eikä kenenkään ryhmään osallistuvan trauma syvene. Ei saa käydä niin, että vertaisryhmä rikkoo vielä enemmän, kertoo Tapio.
Hoidollisessa vertaistukiryhmässä voi ammattiauttajan kuten traumaterapeutin työparina olla myös koulutettu vertaistukiohjaaja. Tarkoituksena on, että ryhmäläiset pääsevät keskustelemaan niiden kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Ryhmässä saattaa syntyä vaikkapa oma huumorinlajinsa, joka helpottaa kriisin käsittelyä.
– Jossakin vaiheessa ryhmässä tulee se hetki, että pystytään nauramaan, puhumaan mukavista asioista.
Vertaistukiryhmä ei kuitenkaan välttämättä sovi kaikille, eikä ryhmään ole välttämättä sopiva hetki mennä, kun kriisi on tuore tai syvimmillään.
– Voi olla, että on liian kipeitä asioita, ja toisten kokemukset menevät iholle. Esimerkiksi avioeroryhmässä voi tulla tunne, että ei kestä vielä kuulla toisten tarinoita. Mutta sitten on paljon ihmisiä, jotka sanovat, että se suurin apu tulee juuri vertaisilta, jotka ovat kokeneet saman. Silloin se tunnetaso on ihan käsinkosketeltava.
Lähde — yle.fi
