Räätälöity valmennus edistää selvästi vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymistä, ilmenee THL:n tuoreesta tutkimuksesta.
Yhdysvalloissa kehitettyyn, psykiatriseen hoitoon yhdistettyyn IPS-työhönvalmennukseen osallistuneista miltei puolet sai valmennuksen aikana työn avoimilta työmarkkinoilta.
Vuoden kuluttua valmennuksen aloittamisesta 55 prosenttia oli työssä tai opiskeli.
Lisäksi valmennukseen osallistuneiden hyvinvointi koheni useammallakin mittarilla mitattuna, kertoo tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner THL:stä.
– Psyykkinen, sosiaalinen ja terveyteen liittyvä hyvinvointi parani. Kokemukset työkyvystä, osallisuudesta ja itsetunnosta kohenivat. Myös mielenterveysoireilu vähentyi.
Myönteisiä muutoksia havaittiin erityisesti työtä tai opintoja tehneillä.
– Se vahvisti käsitystä siitä, että työ tukee kuntoutusta, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Tutkimuksessa oli mukana yli 300 vakavaan mielenhäiriöön sairastunutta.
IPS:n lähtökohtana on valmennettavan oma halu työllistyä, ja tavoitteena on nopea siirtyminen työmarkkinoille.
Järjestys on päinvastainen kuin tavanomaisessa kuntoutuksessa, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
– Yleensä ollaan totuttu siihen, että ensin kuntoutetaan ja sitten katsotaan, olisiko sopivaa työpaikkaa tarjolla ja pärjäisikö kuntoutuja siellä. IPS-valmennuksessa etsitään ensin työpaikka ja kuntoutus tapahtuu työssä ollessa.
”Se vahvisti itsetuntoa huomattavasti”
Kolmekymppinen Mirja pääsi IPS-valmennuksen kautta osa-aikaiseen työhön toimistosihteerin apulaiseksi.
Työssäkäynti ja valmentajan tuki on antanut hänelle itseluottamusta ja keinoja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Mirja ei ole haastateltavan oikea nimi. Aiheen arkaluonteisuuden takia hän kertoo kokemuksistaan Ylelle anonyymina.
Helsinkiläisnainen on kärsinyt mielenterveysongelmista koko aikuisikänsä ajan.
Yle kertoi Mirjan kokemuksesta keväällä 2022, kun hän oli ollut valmennettavana noin puolen vuoden ajan.
Vaikka työsuhde Helsingin seurakuntayhtymässä oli määräaikainen, sillä oli valtava vaikutus Mirjan elämään.
– Se vahvisti itsetuntoa huomattavasti. Oli oikea työ, josta sai rahaa, ja mahdollisuus käyttää lahjojaan ja ottaa vastuuta elämästään, hän sanoo.
Ennen valmennusta Mirja oli ollut kuntoutuksessa ja työharjoittelussa. Hän oli tehnyt masennuksen takia kesken jääneet lukio-opinnot loppuun ja opiskellut merkonomiksi ja aloittanut opinnot Helsingin yliopistossa.
Työssäkäynti toi Mirjalle tunteen osallisuudesta.
– Olen oikeasti hyödyksi yhteiskunnalle, se on ehkä se ydin ja kaikista antoisinta valmennuksessa.
Hän kertoo oppineensa valmennuksessa muun muassa mielenhallintaa, tehokkaampaa ajankäyttöä ja ihmissuhdetaitoja.
– Myös sellaista päättäväisyyttä, että se, mitä itse tahdon, on myös tärkeätä.
Numeroiden käsittely on Mirjalle mieleistä. Hän on alkanut suunnitella tulojaan ja menojaan tarkemmin.
– Oman talouden pyöritys on ollut vahvempaa.
Tukea tarjolla niin pitkään kuin on tarvetta
IPS-työhönvalmennusta on kokeiltu Suomessa psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen yhdistettynä muutaman vuoden ajan.
Työhönvalmentaja kartoittaa valmennettavan tavoitteita, toiveita, vahvuuksia ja osaamista sekä sitä, millaisista työpaikoista työtä kannattaisi hakea, eli valmennus on intensiivistä henkilökohtaista tukea, kuvailee sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
Valmennettavat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa tukeen. Yli 80 prosenttia koki saaneensa apua työpaikan löytämisessä.
Tuki jatkuu niin pitkään kuin valmennettava tarvitsee ja haluaa sitä, sanoo Helsingin kaupungilla työhönvalmentajana työskentelevä Sirpa Puusti. Hän on työskennellyt Mirjan kanssa vuodesta 2021.
IPS-valmennusta on kokeiltu Suomessa viidellä hyvinvointialueella ja tänä vuonna se laajenee sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana kuudelle uudelle alueelle.
Sirpa Puusti toivoo, että IPS-valmennuksesta tulisi pysyvä käytäntö.
– Tästä on suuri hyöty niin asiakkaalle kuin yhteiskunnalle, asiakas pääsee töihin ja työ edistää toipumista.
Myös työnantajat ja psykiatrinen hoitotaho näkevät, että valmennus sopii vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastuneiden tukemiseen, ilmenee THL:n tutkimuksesta.
IPS-työhönvalmennus on tehokkaampi tapa työllistää osatyökykyisiä kuin moni muu vastaava menetelmä ja se sopii muillekin kohderyhmille, kuten syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tai päihdeongelmaisille, sanoo Kaija Appelqvist-Schmidlechner.
IPS on yksilöllistä työhönvalmennusta
- IPS (Individual Placement and Support) on tieteelliseen näyttöön perustuva valmennusmalli, joka on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Norjassa ja Ruotsissa
- Valmennuksen avulla vakaviinkin mielenterveyshäiriöihin sairastuneet ovat päässeet takaisin työelämään avoimille työmarkkinoille
- Eurooppalaisten tutkimusten mukaan IPS-valmennukseen osallistuneista 37 % on työllistynyt
- Valmennus on täysin vapaaehtoista ja etenee asiakkaan tahtiin
- Valmennettavan ei tarvitse kertoa työtä hakiessaan, että hän on valmennuksessa
- Valmentajalla saa olla kerrallaan korkeintaan 20 asiakasta
- Asiakkaan tukena on valmentajan lisäksi psykiatrinen hoitotaho
Mirja: Luottamus järjestelmäänkeskeistä hyvinvoinnin kannalta
Mirja viimeistelee parhaillaan kandidaatin tutkintoaan yliopistossa ja katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Hän suunnittelee osa-aikaisen kirjanpitäjän työn aloittamista. Valmentaja Sirpa Puusti auttaa häntä selvittämään, voisiko työhön saada palkkatukea. Myös jatko-opinnot ja yrittäminen kiinnostavat.
Vointi vaihtelee edelleen tosi vahvasti, mutta on tärkeää, että tarjolla on psykiatrista tukea, Mirja kertoo.
– Hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että minulla on luottamus tähän järjestelmään, hoitohenkilökuntaan ja ihmisiin ylipäänsä.
Yritysidea ei ole vielä kirkastunut, mutta se voisi liittyä oman talouden hallintaan, Mirja miettii.
– Haaveilen siitä, että voisin tienata omat tuloni eikä tarvitsisi elää tuilla.
