Asiantuntija pysäyttäisi synkän kehityksen lisäämällä psykoterapeutteja perusterveydenhuoltoon.
Lappeenrannassa päiväkotien ja koulujen henkilökunta on ollut tiukoilla viime vuodet. Tästä kertovat henkilökunnan sairauslomatilastot.
Olemme aiemmin kertoneet alakoulun opettajasta, joka uupui ja jäi sen vuoksi sairauslomalle. Toinen aiemmin julkaistu juttu kertoo lastentarhanopettajasta, joka ei enää aio palata töihin päiväkotiin. Lastentarhanopettaja koki, että joutui olosuhteiden pakosta tinkimään liikaa omasta työmoraalistaan.
Mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana Lappeenrannassa juuri varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella. Nyt sama kehitys näkyy koko henkilöstön sairauslomissa.
Lappeenrannassa työntekijöiden sairauslomien kehitys on oiva esimerkki siitä, miten suomalaiset työikäiset tällä hetkellä sairastavat. Eikä Lappeenranta ole tämän ongelman kanssa yksin, sillä mielenterveyden häiriöt ovat yhä useamman suomalaisen työikäisen sairauspoissaolon syynä.
Koko Suomessa voimakkaassa kasvussa ovat etenkin masennus- sekä ahdistuneisuushäiriöt. Myös univaikeudet ovat lisääntyneet.
Tuoreimmissa vuoden 2018 tilastoissa suurin syy henkilöstön sairauslomiin Lappeenrannassa olivat mielenterveyden häiriöt, kun aiemmin yleisin peruste sairauslomille on ollut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Asiantuntijat uskovat, että sama muutos voi tapahtua koko Suomessa.
– Jos sama trendi jatkuu, niin parin vuoden kuluttua mielenterveyden häiriöt ohittavat tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sanoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren.
Kela tilastoi suomalaisten sairauslomia, jotka ovat kestäneet yli 10 päivää, ja joista on maksettu sairauspäivärahaa.
Mielenterveys kohtelee samoin johtajaa ja työntekijää
Tällä hetkellä Suomessa ylipäänsä kaikki sairauspoissaolot ovat kasvussa. Kasvu on tyypillistä ajalle, kun maassa vallitsee hyvä taloustilanne.
Syitä siihen on kaksi: silloin uskalletaan sairastaa ja toisaalta työmarkkinat myös vetävät töihin sellaisia ihmisiä, joiden terveys on heikommassa kunnossa.
Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren selittää, että esimerkiksi työttömyys kuormittaa mielenterveyttä ja tämä voi näkyä työntekijän sairauspoissaoloissa työllistymisen jälkeen.
Yleisesti terveydentila korreloi työntekijän aseman kanssa niin, että ylemmät toimihenkilöt ovat parhaimmassa asemassa. Mielenterveysongelmat tekevät tähän kuitenkin poikkeuksen.
– Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelin sairauksia on enemmän työntekijäammateissa kuin valkokaulusammateissa. Mielenterveyden heikkeneminen taas kohtelee ammattiryhmiä tasaisemmin ja erot ovat hyvin pieniä, jos niitä on lainkaan, sanoo Blomgren.
Eroja tulee ennemminkin miesten ja naisten välille, sillä naisilla on mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja miehiä enemmän. Tähän eroavaisuuteen ei Jenni Blomgrenilla ole tutkittua selitystä.
«Työntekijät ovat ristipaineessa»
Lappeenrannassa teknisellä puolella työskentelevien ihmisten mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kahdessa vuodessa yli seitsenkertaistuneet.
Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi uskoo, että tähän on johtanut kaupungin tiukka taloudenpito.
– Mehän säästämme koko ajan. Tunnolliset työntekijät haluaisivat tehdä työnsä paremmin, mihin meillä on varaa. Samoin asiakkaat haluaisivat, että työt tehtäisiin paremmin. Työntekijät ovat ristipaineessa ja se uuvuttaa, sanoo Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.
Jenni Blomgren on Kelan tutkimustiimin päällikkö. Hän seuraa työssään, miten suomalaiset työikäiset sairastavat.
Muutos mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä näkyi selvästi jo vuonna 2017, eikä kasvu ole pysähtynyt.
Blomgren selittää mielenterveyden häiriöiden lisääntymistä juuri työelämän muutoksella.
– Jos ennen ihmisillä oli selkeämmät työtehtävät ja selkeästi määritellyt työt, niin nyt vaaditaan muun muassa oma-aloitteisuutta ja monipuolista tietotaitoa. Samalla resurssit pienenevät. Siinä mielessä en yhtään ihmettele tätä kehitystä.
Lääkkeeksi psykoterapiaa
Moni asiantuntija listaa kasvaneiden mielenterveyspoissaolojen selitykseksi myös yleisen asenneilmapiirin, joka on muuttunut sallivammaksi. Ongelmista uskalletaan puhua ja niihin osataan myös hakea apua, uskoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
Hän nostaa keskustelussa nopeasti esiin mielenterveysongelmien kasvusta seuraavat suuret yhteiskunnalliset seuraukset. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeistä maksetaan Suomessa mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on suurin yksittäinen syy (siirryt toiseen palveluun) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2017 masennuksen takia jäi eläkkeelle päivittäin noin yhdeksän henkilöä.
Wahlbeckin mukaan tilanne olisi muutettavissa niin, että potilaat saisivat asianmukaista hoitoa. Tämä ei läheskään aina toteudu.
– Kun on tutkittu masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä ihmisiä, on selvinnyt, että heistä vain kymmenen prosenttia on saanut riittävää hoitoa, sanoo Wahlbeck.
Kristian Wahlbeckin mukaan tilanne ratkeaisi varhaisella psykoterapialla. Siitä on perusterveydenhuollossa huutava pula.
– Keskusteluhoito olisi esimerkiksi lievässä masennuksessa ensisijainen hoitomuoto. Perusterveydenhuollossa sitä vaan ei ole riittävästi tarjolla. Terveyskeskuslääkäreiden pitäisi pystyä ohjaamaan ihminen yhtä helposti keskusteluhoitoon kuin kirjoittaa lääkeresepti.
Käypä hoito hoitosuosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan depression akuutissa vaiheessa tehokkaita hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut terapiat. Tehokkainta hoito on silloin, kun niitä käytetään yhtä aikaa.
Alle 22-vuotiaiden nuorten lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa suositeltavimpia ovat psykoterapeuttiset hoitomuodot. Lääkehoitoa suositellaan vasta, jos keskusteluterapia ei ole auttanut potilasta kuukauden kokeilun jälkeen.
