Työkaveri näyttää väsyneeltä. Onkohan hänellä stressiä tai perhehuolia?
Columbia Road -konsulttitoimistolla sitä ei pelätä kysyä. Kaikki työntekijät on koulutettu pitämään omasta ja toisen hyvinvoinnista huolta ja puhumaan avoimesti jaksamisesta.
– Meillä ei ole lähiesihenkilöitä, joiden tehtävä on huolehtia siitä, että työntekijät voivat hyvin. Tärkeää on tunnistaa, milloin riittää se, että on vain olkapäänä ja milloin mennään sen rajan yli, että tarvitaan apua työterveydestä, kertoo toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Rotinen.
Viisi vuotta sitten perustetulla yrityksellä on 130 työntekijää Helsingissä ja Tukholmassa, ja työ on vaativaa asiantuntijatyötä erilaisissa projekteissa. Yrityksen toiminta on suunniteltu itseohjautuvaksi ja organisaatio on matala.
Koska konsulttien työ tehdään korvien välissä, työntekijän hyvinvointi on yritykselle erittäin tärkeää. Se on Rotisen mukaan yrityksen koko työkulttuurin perusta.
– Ihmiset ovat konsulttiyrityksen tärkein pääoma, ei ole oikeastaan mitään muuta. Siksi on niin tärkeää, että onnistutaan tukemaan hyvinvointia ja mielenterveyttä.
Itsenäinen ja vaativa työ ilman lähiesimiestä ei sovi kaikille. Työntekijän on tärkeä tuntea itsensä ja oppia lukemaan omia hälytysmerkkejään, jotka kertovat, että nyt ollaan jaksamisen rajalla, Rotinen kuvailee.
– Joillakin se merkki voi olla, että uni alkaa muuttua katkonaiseksi, siitä tietää että on liian stressaantunut.
Työssä tarvitaan hallinnan tunnetta
Mielenterveyden häiriöt ovat jo muutaman vuoden ajan olleet yleisin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy.
Keinoja työntekijöiden jaksamisesta huolehtimiseen on kuitenkin monia, sanoo projektipäällikkö Kaisa Mikkola Työterveyslaitokselta.
– Mielenterveyden kannalta tärkeää on hallinnan tunne, että kaikki tietävät, mitä tekevät seuraavaksi, ja saadaan kaikille sellainen olo, että kyllä me tästä yhdessä selviämme.
Kyse on hyvin arkisista asioista: ovatko työprosessit sujuvia, tavoitteet ja rooli selviä, Mikkola luettelee.
– Lisäksi tarvitaan hyvää esihenkilötyötä, jotta työssä olisi onnistumisen edellytyksiä, että sen pystyy työpäivän aikana onnistuneesti suorittamaan.
Esihenkilön täytyy tietää, mitä työntekijöille ja tiimille kuuluu, ja pitää heidän puoliaan, Mikkola sanoo.
«Avun saamisen pitää olla mahdollisimman helppoa»
Konsulttiyhtiö Columbia Roadissa lähiesihenkilöä ei ole, mutta kuunteleva kollega voi riittää joissain tilanteissa.
Jos jaksaminen on koetuksella, tarvitaan kuitenkin konkreettisia muutoksia ajoissa, toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Rotinen sanoo. Joskus ratkaisu voi olla toisen työntekijän siirtäminen samaan projektiin työpariksi.
– Ihminen ei välttämättä itse osaa siinä tilanteessa sanoa, mitä hän tarvitsee.
Työntekijät saavat keskusteluapua työterveydestä myös anonyymisti. Avun saaminen pitäisi olla Rotisen mukaan mahdollisimman helppoa.
– Jos tilanne on akuutti, minä voin olla yhteydessä lääkäriin, jos työntekijä on antanut siihen luvan. Lääkäri voi soittaa työntekijälle saman päivän aikana.
Avoin puhe jaksamisesta vaatii luottamusta. Yrityksen johdon täytyy olla helposti lähestyttävä, että ihmiset uskaltavat tulla puhumaan ja tuomaan haasteita esiin, Rotinen sanoo. Työntekijöitä rohkaistaan puhumaan oman esimerkin avulla.
– Kerron, mitä hälytysmerkkejä minulla on, joista tiedän, että stressitaso on liian korkealla.
Psykologin neuvoja Columbia Roadin työntekijät voivat saada myös myös muihin kuin työhön liittyviin asioihin, kuten kuten parisuhdeongelmiin.
– Yksityiselämän tilanteet näkyvät myös töissä. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse kertoa työkavereille, Rotinen sanoo.
Jos työntekijä uupuu, työn pitää muuttua
Työterveyslaitos on koonnut verkkosivuilleen työpaikkojen käyttöön erilaisia työkaluja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Mielenterveyden tuen työkalupakki(siirryt toiseen palveluun) on osa hallituksen mielenterveysstrategiaa, jonka avulla halutaan pitää ihmiset töissä ja työllisyysaste mahdollisimman korkeana.
Tarjolla on muun muassa peli, jota pelaamalla yhdessä tiimi voi tunnistaa, mikä omassa työssä kuormittaa aivoja. Vähentämällä kuormittavia tekijöitä voi kohentaa työn kognitiivista ergonomiaa.
– Sitä voi parantaa keskittymällä siihen, mitä tekee, ettei yritä suorittaa sellaista, mitä ihmisaivoilla ei pysty tekemään, ja huolehtimalla palautumisesta myös työpäivän aikana sopivilla tauoilla, Kaisa Mikkola sanoo.
Työhyvinvointi ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vain yksilön vastuulla. Uupumuksesta kärsivän työntekijän hoitamisen lisäksi täytyisi korjata myös työyhteisöä.
– Vaikeista asioista pitäisi pystyä puhumaan paremmin. Ratkaisuja pitäisi etsiä yhdessä työyhteisön, esihenkilötyön ja prosessien sujuvuuden ja työolojen kautta, eikä yksilön henkilökohtaisista psyykkisistä ominaisuuksista.
Avoin puhe mielenterveydestä hyödyttää yritystä
Myös konsulttiyhtiön johtaja Sirkka-Liisa Rotinen toivoo, että kaikilla työpaikoilla puhuttaisiin avoimemmin jaksamisen ja mielenterveyden ongelmista. Siitä on hyötyä myös työnantajalle.
– Ihmiset voivat paremmin ja sitä kautta asiakkaat saavat parempaa palvelua ja sitä kautta liiketoiminta menestyy.
Jokaisella työpaikalla täytyy kuitenkin hänen mukaansa itse miettiä, millainen hyvinvointia tukeva malli kellekin sopii.
– Sitä ei voi suoraan ostaa pakettina, vaan se on rakennettava itse.
Columbia Roadille työntekijöiden itsestään ja toisistaan huolehtimisen malli on toiminut Rotisen mukaan hyvin.
– Toki se vaatii joka päivä töitä, eikä karikoiltakaan ole vältytty. Tämä on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
