Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) toimintalista sisältää muun muassa toimivat oppilashuoltopalvelut, mielenterveystaitojen opettamisen esimiehiä myöten sekä osatyökykyisten saumattomat palvelut takaisin työelämään siirryttäessä.
Lisäksi avun saamisen ylipäätänsä pitäisi olla helppoa.
– Mielenterveys- ja päihdepalvelut tavoittavat ihmisiä parhaiten, kun julkisia palveluja täydennetään palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntemuksella ja järjestöjen toiminnalla.
Kykyä ongelmien tunnistamiseen lisättävä
Osaamista ja kykyä mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien tunnistamiseen on ammattilaisten työssä lisättävä.
– Palveluihin hakeutumisen tulee olla helppoa, koska mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon häpeäleimaa. Tämä voi estää ongelmista kärsiviä hakemasta ajoissa apua, ministeri Annika Saarikko kertoo.
Saarikko huomauttaa, että mielenterveyspalveluja ja myös päihdetyötä voidaan tehostaa ottamalla käyttöön uusia toimivia ja vaikuttavaksi todettuja malleja.
– YhdessäMielin-hankkeeseen osallistuivat palveluiden käyttäjien ja heidän omaistensa lisäksi muutkin kansalaiset, jotka eivät olleet kyseisten palveluiden asiakkaita. Digitaalisia palveluja on kehitetty jo aikaisemmin osana Mielenterveystalo.fi-palvelua, ja niitä on tarpeen kehittää edelleen.
Digitaaliset palvelut tarjoavat tietoa ja varhaista tukea jo ennen palveluihin hakeutumista sekä tukevat ammattihenkilöiden antamaa hoitoa – esimerkiksi nettiterapiat.
– Keskeinen näkökulma on uusien ihmislähtöisten toimintamallien mahdollisuuksissa uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja.
«On tärkeää tunnistaa tuen tarpeet varhain»
Nuorten keskuudessa Saarikko korostaa oppilashuollon merkitystä.
– Nuorten kannalta tärkeää mielenterveyttä edistävää toimintaa on yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto kouluissa ja oppilaitoksissa sekä hyvin toimivat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.
Erityisesti nuoren elämän nivelvaiheissa, kuten opintojen alussa tai opinnoista työelämään siirryttäessä, on tärkeää tunnistaa mahdolliset tuen tarpeet varhain ja tarjota riittävää tukea oikea-aikaisesti.
– Peruskoulun opetussuunnitelmaan mielenterveystaidot ovat sisältyneet elokuusta 2016 lähtien, mutta tarvetta on varmasti myöhemmissäkin opinnoissa.
Saarikon mukaan ihmiset tarvitsevat mielenterveystaitoja.
– Yksi käytännönläheinen tapa on opettaa ihmisille mielenterveystaitoja, joilla tarkoitetaan muun muassa tunne-, tietoisuus- ja vuorovaikutustaitoja, joustavuutta selviytyä elämänkriiseistä sekä kykyä säädellä stressiä ja luoda merkityksellisiä suhteita muihin ihmisiin.
– On myös hyödyllistä vahvistaa eri aloilla ihmisten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden mielenterveysosaamista ja ymmärrystä siitä, kuinka he voivat arkityössään osana muuta toimintaansa vaikuttaa asiakkaiden mielenterveyteen myönteisesti.
Ammattihenkilöillä ministeri tarkoittaa esimeriksi sosiaali- tai nuorisotyöntekijöitä, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilökuntaa, poliiseja, pelastuslaitoksen henkilökuntaa ja kirjaston työntekijöitä.
Mielenterveyden Ensiavusta hyviä kokemuksia
Saarikko kertoo, että meneillään on hanke, joka on rahoittanut Suomen Mielenterveysseuran hanketta, jossa levitetään Mielenterveyden Ensiapu -menetelmää koko maahan.
Mielenterveyden Ensiapu on tavallisille ihmisille ja eri alojen ammattilaisille suunnattu mielenterveystaitojen koulutus.
– Menetelmästä on saatu hyviä kokemuksia Suomessa, ja muualla maailmassa on myönteisiä kokemuksia samankaltaisista menetelmistä. Osa valmisteilla olevista maakunnista ja osa nykyisistä kunnista on ottanut Mielenterveyden Ensiapu menetelmän osaksi ammattilaisten työtapoja ja täydennyskoulutuksia.
Mielenterveysosaamista psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi
Ministerin mukaan yhtä lailla johtajat kaipaavat mielenterveystaitoja työkaluna työyhteisön kuormittavuuden vähentämiseen.
– Jos ajatellaan nuoria aikuisia työelämässä, on tärkeää, että heidän esimiehillään olisi taitoja ja keinoja tukea alaisten mielenterveyttä. Johtamiskoulutuksiin voitaisiin lisätä mielenterveysosaamista.
Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa hanketta, jossa Työterveyslaitos suunnittelee parhaillaan portaalia esimiesten työn tueksi työyhteisön psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi.
Yhtä lailla työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden välisen rajan madaltamiseen löytyy tahtoa.
– On tärkeää parantaa osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja madaltaa työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden välistä rajaa.
Aikaisemmin on jo mahdollistettu osasairauspäiväraha, jolloin henkilön ei tarvitse olla kokonaan pois työstä työkyvyn heikettyä sairauden vuoksi.
– Tämä on erityisen hyvä vaihtoehto monien mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden kohdalla. Se myös mahdollistaa asteittaisen paluun sairauslomalta työhön, Saarikko toteaa.
Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia
Hallituksella on käynnissä kärkihanke Osatyökykyisille tie työelämään. Kärkihankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön useita keinoja lisätä osatyökykyisten osallisuutta työelämässä.
– Siinä esimerkiksi luodaan työkyvyn tuen toimintamalli, joka tarjoaisi saumattomat, oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut työkyvyn alenemisen uhatessa tai kun palataan työhön työkyvyttömyysjakson jälkeen.
Saarikko myös nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka itse kukin suhtautuu toisiin.
– Hyvän mielenterveyden edellytyksiä kaikkien ihmisten osalta on edistettävä yhteiskunnassa laaja-alaisesti. Tällöin on kyse myös meidän itse kunkin suhtautumisesta kanssaihmisiin ja jokaisen kohdalle tuleviin elämäntilanteen mukaisiin haasteisiin.
– Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Mielenterveys vaihtelee kaikilla meistä elämäntilanteesta riippuen, ja mielenterveyteen voidaan vaikuttaa, Saarikko muistuttaa.
https://www.msn.com
