Huono kesäsää aiheuttaa kaamosoireita – viisi vinkkiä parempaan mieleen.

Harmaa ja sateinen kesäsää aiheuttaa samanlaisia kaamosoireita kuin pimeä syksy. Oireita voi esiintyä nyt etenkin niillä, jotka kokevat talvella kaamoksen raskaaksi.
«Jos kesällä on useita päiviä kestäviä synkkiä ja pilvisiä jaksoja, voivat herkimmät kärsiä kaamosoireista kesälläkin. Niitä saa noin kolmannes suomalaista», kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.
Kaamosoireisiin kuuluvat esimerkiksi alakuloisuus, kasvanut makeanhimo ja liikunnallisen aktiivisuuden lasku.
Pahinta mielialalle on Partosen mukaan pimeys, ei niinkään kylmyys.
Aurinko ja helle eivät kuitenkaan ole aina ihmelääke. Aurinkoinen sää kohottaa mielialaa, mutta kauniin ilman vaikutus mielialaan vähenee, jos auringonpaiste jatkuu pitkään.
«Pitkään jatkuvat helteet päinvastoin uuvuttavat monia», Partonen sanoo.
Vaikka loma kuluisi huonon sään vallitessa, pääsee aurinkoisten päivien hyvistä vaikutuksista nauttimaan joskus töissäkin. Partonen kehottaa oleskelemaan kauniina päivinä ikkunan äärellä ja pistäytymään lounastunnilla ulkona.
Talvisin pieni osa kaamosoireista kärsivistä ihmisistä masentuu. Kesän sadepäivät eivät Partosen mukaan riitä aiheuttamaan suoranaista kaamosmasennusta, vaikka ne voivat laskea mielialaa.
Liian korkeat odotukset kesälomasta ovat osasyynä sään aiheuttamiin mielialaongelmiin, kertoo puolestaan psykologi Antti Suvanto.
Huono kesäsää saa hänen mukaansa aikaan paitsi mielialan laskua, myös aloitekyvyttömyyttä ja ilottomuutta. Suvannon mielestä sää vaikuttaa joidenkin ihmisten mielialaan enemmän kuin toisten. Nykyään puhutaan joskus meteopatiasta, sääherkkyydestä. Varsinainen lääketieteellinen termi se ei kuitenkaan ole.
Vaikka synkkä sää voi aiheuttaa mielialaa laskevia fysiologisia vaikutuksia, suuri osa mielialan laskusta johtuu myös suurista odotuksista.
«Jos ihmisellä on ollut suuret odotukset kauniista säästä, voi olo tuntua kuin olisi tullut petetyksi, mikä ei ole koskaan hyvä tunne», kertoo Suvanto.
Tärkeintä on keskittyä tekemään sitä, mikä sadepäivinä rentouttaa parhaiten.
«Esimerkiksi hyvä dekkari voi katkaista negatiivisten ajatusten kehän. Kun keskittyy siihen, mikä on mukavaa, ei jää murehtimaan täyttymättömiä odotuksia.»
Pitäisikö kurjalla säällä alkaa vältellä säätiedotuksia?
Sitä Suvanto ei suosittele. Tietämättömyys mahdollisista tulevista huonoista keleistä ei hänen mukaansa paranna mielialaa. Hänen mielestään on parempi tietää tulevista ilmoista, jotta osaa varustautua esimerkiksi lomamatkaan oikein, eikä pety turhaan mahdollisiin huonoihin ilmoihin.
«Lisäämme omilla mielikuvillamme ikäviä tunteita. Esimerkiksi puhutaan, että taivas itkee, vaikka kyse on vain vedestä», Suvanto huomauttaa.
 
5 vinkkiä parempaan mieleen huonolla säällä
1. Kirkasvalolamppu voi kohentaa mielialaa kesälläkin, jos päivänvalo ei tunnu riittävän.
2. Lähde ulos liikkumaan, vaikka sää olisi huono.
3. Suunnittele tekemiset uudelleen, jos olet laskenut aiemmissa suunnitelmissasi kauniin sään varaan. Ryhdy toteuttamaan suunnitelmia heti, jotta vältät aloitekyvyn laskun.
4. Huono sää on hyvä puheenaihe, mutta aiheeseen ei kannata jäädä loukkuun. Älä kaada säämurheitasi loputtomasti muiden niskaan.
5. Suuntaa huomio matkustamiseen, luontoon tai muuhun asiaan, joka tuottaa iloa. Mieti kohteita, joihin voit suunnata positiivisia tunteita ja keskity lomapäivinäsi niihin.
Vinkit antoi psykologi Antti Suvanto
linkki — HS

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован. Обязательные поля помечены *