Masennus on mahdollista ehkäistä. Arviolta yksi 15 suomalaisesta sairastuu masennukseen joka vuosi. Uusien masennustapausten ilmaantuminen on mahdollista saada vähentymään Suomessa parissa vuodessa 20‒25 prosenttia nykyisestä. Tästä on saatu selvä näyttö maailmalta etenkin niistä tutkimuksista, joissa vasta lievästi oireileville ihmisille on annettu lääkkeetöntä hoitoa.Lievästi oireilevien hoito vaikuttaa myös masennustilan jälkivaikutuksiin ja vähentää niitä selvästi nykyisestä. Masennushan aiheuttaa työkyvyn menetystä, fyysisten sairauksien kasautumista ja pahimmillaan itsemurhan. Hoitamalla ajoissa lievästi oireilevia lääkkeettömin keinoin voimme mahdollisesti estää masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden pitkittymisen. Varhain aloitettu hoito voi myös säilyttää työkyvyn.
Samalla voimme estää monen uuden kansantaudin puhkeamisen. Masennus lisää vaaraa esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, aikuistyypin diabetekseen sekä muistisairauksiin.
Masennus lisää merkittävästi itsemurhan riskiä. Itsemurhavaara kasvaa muutamaksi vuoden aikana jopa 32-kertaiseksi.
Ruotsissa 7 140 589 ihmisen terveydentilan seuranta kahdeksan vuoden aikana osoitti, että masennus ja muut mielenterveyden häiriöt, olivat hälyttäviä merkkejä itsemurhavaarasta niin naisilla kuin miehillä. Mutta vakavasti otettavia merkkejä ovat myös keuhkoahtaumatauti, syöpätaudit, selkäsairaudet, astma ja aivohalvaus.
Tehostettaessa masennuksen ehkäisyä ei muita sairauksia tulisi jättää huomiotta; myös ne on hoidettava.
Masennuksen riskilaskuri käyttöön
Suomessa itsemurhakuolleisuus on pienentynyt selvästi vuoden 1990 jälkeen. Vaikka itsemurhien määrä on vähentynyt merkittävästi, on itsemurhien ehkäisyä edelleen tehostettava. Nykyistä määrätietoisempi masennuksen ehkäisy jo oireiden alkuvaiheessa voi auttaa tämän päämäärän saavuttamisessa.
Ikääntyneiden itsetuhoisia ajatuksia voidaan lievittää selvästi parissa vuodessa tehostamalla masennuksen hoitoa terveydenhuollon perusportaalla, kertovat tutkimukset.
Jotta masennuksen ehkäisy onnistuisi, on tunnistettava masennuksen vaara. Tähän on olemassa monia keinoja. Yksi niistä on masennustilan riskilaskuri. Yksi näistä laskureista perustuu 5216 yleislääkärin vastaanotolla käyneen potilaan tietoihin, jotka on kerätty kuudesta Euroopan maasta. Toisen laskurin tietopohjana on 10601 kanadalaista aikuista. Masennuksen riskilaskuri on yhtä luotettava kuin laajalti käytetyt valtimosairauksien riskiä kuvaavat laskurit.
Miksi emme ottaisi terveydenhuollossa käyttöön masennustilan riskilaskuria?
Jotta masennus saadaan ehkäistyä, on vaarassa olevaa ihmistä hoidettava hyvin. Lääkkeetön hoito on perustunut tehdyissä tutkimuksissa tavoitteelliseen keskusteluun terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Hoitokeskustelu on vahvistanut potilaan omaa suojaa masennustilaa vastaan. Suojaa antavat niin ihmisen psyykkiset puolustusmekanismit kuin hänen sosiaaliset suhteensa.
Myös niitä, jotka ovat jo sairastuneet masennukseen, voidaan auttaa pelkästään terveydenhuollon sisäistä yhteistyötä lisäämällä. Tämä on tärkeää muistaa, sillä masennuksella on sitkeä taipumus uusiutua. Hyvä hoito on myös masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä ratkaisevaa. Parantunut hoito näkyy parempina hoitotuloksina ja tyytyväisempinä asiakkaina, mikä luo kaikin puolin valmiuksia onnistua masennustilan ehkäisyssä.
Timo Partonen
tutkimusprofessori
Mielenterveys, THL
