Erilaiset kriisit Suomessa ja ulkomailla aiheuttavat ihmisissä epävarmuuden tunnetta.
Suomea koettelee talouslama, uutiset Lähi-idästä kertovat pitkään jatkuneista sodista, turvapaikanhakijoita vyöryy maahan, ja koko valtakuntaa ravistelee perjantainamielenilmausten aalto.
Huonot uutiset eivät kuitenkaan välttämättä heijastu ihmisiin kielteisellä tavalla.
Psykiatrian dosentin Kristian Wahlbeckin mukaan yhteinen haaste voi lisätä yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Ihminen saa tukea omasta verkostostaan, lähiympäristöstään ja vuorovaikutuksesta toisten henkilöiden kanssa. Luottamus yhteisöön kasvaa.
”Mielen hyvinvointi voi kohentua, kun ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta. Kun muilla ihmisillä menee kurjasti, ihmisen on helpompi hyväksyä se, että omatkaan asiat eivät ehkä ole täysin kunnossa”, Wahlbeck sanoo.
Myös Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen korostaa sosiaalisen pääoman merkitystä vaikeiden tilanteiden äärellä. Ihmisten välinen luottamus sekä usko esimerkiksi oman työnantajan ja päättäjien oikeudenmukaisuuteen on vaarassa.
”Ilmapiirin muutoksella saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. Hyvä tunne syntyy kokemuksesta siitä, että me olemme kaikki samassa veneessä. Nyt tämä uusi vastakkainasettelu tekee tähän särön, ja sosiaalinen pääoma on vaarassa.”
Mielenterveyden kannalta vakavaa on epävarmuus ja näköalattomuus. Oman elämän pitkäjänteinen suunnittelu on vaikeaa, kun tulevaisuus on hämärän peitossa ja maailmassa voi periaatteessa tapahtua mitä vain.
”Epätietoisuus liittyy sekä tapahtumiin maailmalla että konkreettisiin asioihin, kuten huoleen omasta työpaikasta ja tulevaisuudesta. Esimerkiksi pienipalkkaiset työntekijät voivat nyt tuntea suurta ahdistusta ja hätää”, Ruohonen sanoo.
”Vaikutukset näkyvät kuitenkin usein jälkijättöisesti. Kun kriisi on pahimmillaan, ihmiset yrittävät vain kestää ja selviytyä. Seuraukset tulevat myöhemmin. Itsemurhaluvut nousevat tyypillisesti vasta laman tai kriisin jälkeen.”
Kristian Wahlbeck toteaa, että jos uudenlaista ja muuttunutta tilannetta ei hoideta hyvin, se voi pahimmillaan kanavoitua muukalaisvihana, katkeruutena tai itseensä käpertymisenä.
Syy-yhteydet ovat kuitenkin hyvin sidonnaisia erilaisiin sosiaalisiin tekijöihin. Esimerkiksi talouslama ja työttömyyden kasvu eivät välttämättä aiheuta lisää itsemurhia, jos sosiaalista tukea on tarjolla.
”Kaikkien kielteisten uutisten yhteisvaikutusta onkin vaikea arvioida. Mutta jo nyt on nähtävissä selvästi, että ihmiset ovat aktivoituneet auttamaan turvapaikanhakijoita. Myös työttömyyden johdosta vapautuvat aikaresurssit kanavoituvat vapaaehtoistyöhön. Ja perjantaina osoitetaan yhdessä mieltä hallituksen esityksiä vastaan.”
Yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen ovat mielenterveyden kannalta hyviä asioita, Wahlbeck kertoo.
”Epäitsekkyydellä ja auttamisen halulla on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, kun taas piheillä ja itsekkäillä henkilöillä mielenterveys kehittyy huonompaan suuntaan.”
suomenkuvalehti.fi
