Kun yhdysvaltalaistutkijat kartoittivat yli tuhannen nuoren nukkumista, tuli ilmi, että yksi tapa, joka ärsyttää teinien vanhempia, voi olla mekanismi, joka suojaa teinien mielenterveyttä.
Monilla nuorilla on hyvät unenlahjat – ainakin viikonloppuisin.
Jos sinulla on teini-ikäistä jälkikasvua kotona, olet ehkä joskus hieman ärtynytkin siitä, että teini makaa sängynpohjalla viikonloppuna pitkälle iltapäivään ja kukkuu valveilla yömyöhään arkisin.
Nuorten unenlahjoilla voi olla hyvä biologinen selitys, uskoo yhdysvaltalaisen Oregonin yliopiston tutkijaryhmä, joka on kartoittanut teinien unirytmiä.
Suoja masennusta vastaan
Tutkijaryhmä kävi läpi aineistoa, joka oli koottu Yhdysvalloissa valtakunnallisessa terveys- ja ravitsemuskyselyssä vuosina 2021–2023. Kyselyyn vastasi 1 087 teiniä ja nuorta aikuista. Ikähaarukka oli 16–24 vuotta. Vastaajat kertoivat, mihin aikaan he menevät nukkumaan ja heräävät arkisin ja viikonloppuina.
Tutkijat laskivat vastausten perusteella, miten paljon vastaajat saivat keskimäärin unta päivittäin viikonloppuna ja arkisin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, kokivatko vastaajat olevansa surullisia tai masentuneita.
Kävi ilmi, että teineillä ja nuorilla aikuisilla, jotka kuittasivat arkisen univajeen nukkumalla pitkään viikonloppuisin, oli 41 prosenttia pienempi riski saada masennuksen oireita kuin niillä, joilla oli tasaisempi unirytmi.
Väärä vuorokausirytmi pilaa koulupäivän
Murrosikäisille aikaiset aamuherätykset ovat vaikeita, ja heillä on oppitunneilla keskittymisvaikeuksia. Selitys löytyy heidän kaoottisista aivoistaan.
Kello 7: Valo tekee teinistä yökyöpelin ja aamuzombin
Murrosikäisen sisäinen kello jätättää noin kaksi tuntia. Siksi hänestä tuntuu kello 7, että kello on vasta 5. Tutkimusten mukaan teinit nukkuvat kevyemmin ja huonommin aivoissa tapahtuvan mullistuksen takia.
Aivotutkija Eva Telzer selvitti vuonna 2015 vaihtelevien unimallien ja aivojen rakenteen yhteyttä. Hän totesi, että jatkuvat suuret muutokset unen määrässä vaikuttivat kielteisesti aivojen eri osien välisten hermoyhteyksien vahvistumiseen.
Yöunen pituudella ei sen sijaan ollut merkittävää vaikutusta yhteyksien vakiintumiseen. Haitallisinta oli siis se, että nuoren uni-valverytmi oli epäsäännöllinen.
Teinit reagoivat herkästi valoon ennen nukkumaanmenoa. Esimerkiksi puhelimen näyttö tai lamppu voi häiritä väsyttävän pimeähormonin, melatoniinin, eritystä illalla varsinkin nuorilla.
Ongelman tausta: Uni-valverytmin säätely häiriintyy, ja sisäinen kello alkaa käydä liian hitaasti.
Kello 11: Keskeneräiset aivot eivät pysty keskittymään
Syynä siihen, että murrosikäinen ei pysty työskentelemään koulussa herpaantumatta viittä minuuttia kauempaa, on useiden aivoalueiden toiminnan kiihtyminen yhtä aikaa. Siksi ajatukset karkaavat omille teilleen ja mielenkiinto suuntautuu muuhun kuin tehtävään. Aikuinen käyttää keskittymiskykyä vaativien ongelmien ratkaisuun vain tarpeellisia aivojen osia.
Vuodelta 2014 olevan tutkimuksen mukaan puhelimen käyttö voi aiheuttaa nuorille keskittymisvaikeuksia. Analysoituaan yli 7 000 koululaisen käyttäytymistä kiinalaistutkijat totesivat, että niillä, jotka käyttivät paljon puhelinta, oli surkea keskittymiskyky. Ne oppilaat, jotka näpelöivät puhelinta jatkuvasti, jaksoivat seurata opetusta kaikkein huonoimmin.
Ongelman tausta: Keskittymiskykyä säätelevien otsalohkojen kehitys jatkuu noin 25 vuoden ikään saakka.
Aikuistuvan aivojen täytyy käyttää enemmän energiaa keskittymiseen kuin muunikäisten. Alla oleva pylväskaavio ilmaisee oikean (keltainen) ja vasemman (punainen) otsalohkon aktiivisuuden, kun tehdään syventymistä vaativaa tehtävää. Teineillä (keskellä) kumpikin toimii vilkkaammin kuin lapsilla (vasemmalla) ja aikuisilla (oikealla).
Tutkimusta johtanut Oregonin yliopiston neurotieteiden apulaisprofessori Melynda Casement korostaa kuitenkin, että terveellisintä on nukkua kunnolliset yöunet joka päivä. Yleensä suositellaan, että murrosikäisen pitäisi saada keskimääräinen noin 8-10 tuntia unta päivittäin. Nuorilla aikuisilla tarve on hieman pienempi.
”Tutkimuksen pääsanoma on se, että riittävä säännöllinen unen saanti suojaa tehokkaimmin masennusoireilta, mutta nukkuminen pitkään viikonloppuisin vaikuttaa positiivisesti niillä, jotka eivät saa riittävää säännöllistä unta viikolla”, tutkija toteaa sähköpostissa Tieteen Kuvalehdelle.
Unen kultainen keskitie
Kyse on poikkileikkausdatasta, joten tutkimus antaa vain hetkellisen kuvan nuorten nukkumisesta ja masennusoireista.
Siksi tutkijat voivat vain todeta nukkumisen ja masennusoireiden välisen yhteyden. Yhteyden tarkempaa analyysia varten tutkijoiden pitäisi seurata vastaajia pidemmän aikaa.
Melynda Casement kertoo myös, että vastaajien suhteellisen pienen määrän vuoksi ei ole mahdollista arvioida, millainen määrä viikonloppunukkumista on hyödyllisintä.
