EMDR:ää eli silmänliiketerapiaa käytetään useimmiten traumaattisten tapahtumien aiheuttamien muistojen ja traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) -terapia on silmänliikettä apuna käyttävä terapiamuoto, jonka avulla pyritään helpottamaan vaikeiden kokemusten ja häiritsevien muistojen työstämistä.
Menetelmää käytetään useimmiten traumaattisten tapahtumien aiheuttamien muistojen ja traumaperäisen stressihäiriön hoidossa, ja muun muassa Käypä hoito -suositus on nimennyt menetelmän sopivaksi tähän tarkoitukseen.
– Menetelmä toimii parhaiten yksittäisiin traumoihin tai ikäviin muistoihin, psykoterapeutti ja verkkovalmentaja ja Suorituskyvyn salaisuus -kirjan kirjoittaja Hanna Markuksela kertoo.
Markukselan mukaan menetelmän käyttö voi merkittävästi nopeuttaa traumaattisesta tapahtumasta toipumista ja vähentää asiakkaan kokemaa stressiä menneisyyden tapahtumista. Toisaalta menetelmällä voidaan myös helpottaa tulevaisuuteen suuntautuvia pelkoja ja ahdistusta.
Näin EMDR toimii
EMDR perustuu siihen, että silmänliike toimii työmuistia kuormittavana ärsykkeenä, joka voi laskea tunteen intensiteettiä ja muiston tai ajatuksen häiritsevyyttä.
– Kun työmuisti rasittuu, häiritsevään muistoon liittyvät tunteet on helpompi kohdata.
Silmänliikettä ohjataan EMDR-laitteen vilkkuvan valon tai sormien avulla puolelta toiselle.
– Jos käsitellään häiritsevää muistoa, aloitetaan yleensä mahdollisimman nopeilla silmänliikkeillä. Hitaampaa liikettä puolestaan käytetään, jos halutaan esimerkiksi rentouttaa.
– Tällöin puhutaan avainmuistosta, joka on käynnistänyt nykytilanteen ongelman.
Harjoituksen alussa mitataan muiston häiritsevyys, jota pyritään harjoituksen edetessä laskemaan.
– Tämän jälkeen aloitetaan EDMR-liikesarjat, joiden välissä hengitellään ja puretaan tapahtumaa. Muistoa käsiteltäessä avautuu aina jokin ajatusketju, jota pitkin edetään niin kauan, ettei siitä nouse enää mitään uutta mieleen. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan ketjuun, Markukselta kertoo.
Tarkoituksena olisi saada todella raskaankin muiston häiritsevyys nollaan.
Kokonaisuudessaan muistoa käsitellään ja työstetään niin pitkään, että sen häiritsevyys laskee, eikä tilanteesta irtoa enää uutta. Tarkoituksena olisi saada todella raskaankin muiston häiritsevyys nollaan.
Kerran jälkeen olo voi olla hyvinkin vapautunut, mutta ikävä tunne voi palata taas arjen keskellä.
– Tästä syystä on tärkeää, että EMDR-sessioita toistetaan niin kauan, ettei muisto enää triggeröidy jostain arkisesta tilanteesta. Tavoitteena on, että tapahtuman voi lopulta hyväksyä osaksi omaa elämäntarinaa ja saavuttaa rauha asian kanssa, Markuksela sanoo.
Ei pelkkää puhumista
EMDR:ssä työmuistia kuormittava ärsyke haetaan silmänliikkeestä, mutta ärsyke tai taktiikka voi olla myös jokin muu, kuten hengitys tai taputtelu.
– Taktiikalla ei sinänsä ole väliä. Pääasia on, että työmuisti kuormittuu, jolloin ihmisen on usein helpompi palata hankalan muiston pariin. Silmänliikkeet ovat monelle hyvä valinta, sillä ne kuormittavat työmuistia tehokkaasti ja siksi EMDR:n avulla on saatu hyviä tuloksia. Eri ihmisille sopivat kuitenkin eri jutut tai jopa eri ärsykkeiden yhdistely, Markukselta kertoo.
Selkeimpiä tuloksia on saatu yksittäisiin traumoihin liittyvissä reaktioissa, mutta menetelmää voi käyttää myös ahdistuneisuuden ja pelkotilojen hoitoon.
– Jos kyseessä on yksittäisen trauman sijaan epämääräisempi kokonaisuus esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin liittyen, EMDR voi olla yksi osa pidempää terapiakokonaisuutta. Tällaisiin tapauksiin eivät muutamat hoitokerrat riitä, Markuksela sanoo.
Silmäliiketerapia voi olla vaihtoehto myös vaikkapa tilanteessa, jossa ei meinaa päästä yli kipeästä ihmissuhdekokemuksesta.
– Usein aliarvioimme sen, miten traumaattisia deittailuunkin liittyvät ja hylätyksi tulemisen kokemukset voivat olla. Voi tehdä tosi kipeää, jos on tosi ihastunut ja juttu loppuu yllättäen, Markuksela sanoo.
”Puhuminen tekee tietenkin hyvää, mutta aina vatvominen ei vie eteenpäin.”
Tällaisissa tilanteissa voi olla Markukselan mukaan syytä miettiä muutakin kuin puhumista.
– Puhuminen tekee tietenkin hyvää ja tulee tarpeeseen, mutta aina asian toistuva vatvominen tai älyllistäminen ei vie meitä eteenpäin. Se voi olla hetkellinen helpotus, mutta voi pahimmillaan vain pahentaa tilannetta.
EDMR avaa Markukselan mukaan mahdollisuuden sille, että muisto uudelleenmuokkautuu.
– Kun saamme mahdollisuuden käsitellä asiaa turvallisesti ja rauhoittaa kehoamme samaan aikaan, se auttaa meitä eteenpäin tilanteesta.
Silmänliikettä ohjataan EMDR-laitteen vilkkuvan valon tai sormien avulla puolelta toiselle.
Pikavinkit harhauttavat mieltä, eivät työstä taustoja
Somessa on viime aikoina levinnyt myös erilaisia vinkkejä, jotka neuvovat, että katseen pysäyttämällä voi hiljentää päässä pyörivät ahdistavat ajatuskelat. Onko näillä vinkeillä mitään tekemistä EMDR:n kanssa?
– Aika usein nämä life hacksit voivat olla ihan hatusta revittyjä. Joillekin vaikkapa katseen keskittäminen voi kyllä kuormittaa sopivasti työmuistia ja auttaa siirtämään huomiota hetkeksi muualle, jolloin asian kohtaaminen voi helpottua tai hermostoa pääsee rauhoittelemaan. Pääasia, että toimii siten, kun se tuntuu itseltä hyvältä, Markuksela sanoo.
Yleensä yksittäiset keinot toimivat, kun mieltä halutaan harhauttaa ahdistavan tilanteen ääreltä.
– Onhan se kuluttavaa olla koko ajan ahdistunut. Tällöin ajatuksia voi koittaa siirtää muualle. Siihen voi auttaa jo sekin, että alkaa vain yksinkertaisesti tehdä jotain ihan muuta, Markuksela sanoo.
Jos mielen harhauttamisen sijaan asioita haluaa työstää itse, Markuksela kehottaa tarttumaan kynään ja paperiin.
– Kirjoita huolet ylös paperille. Pysähdy sen jälkeen rentouttamaan kehoa ja palaa kirjoittamiisi huoliin hetken päästä uudestaan ja toista harjoitus tarvittaessa. Kun keho ja hermosto rauhoittuvat, huolten kohtaaminen ja käsittely tuntuu helpommalta.
Markukselta myös kehottaa siirtymään heti harjoituksen jälkeen tekemään jotain mukavaa ja rauhoittavaa.
– Näin saa huolikelat kunnolla katkottua. Asioiden käsittelystä on myös tärkeää ottaa taukoa.
Hermoston rauhoittaminen auttaa myös uhkatutkan sammuttamisessa.
– On paljon helpompi suhtautua asioihin objektiivisemmin, kun keho ja mieli ovat rentoutuneemmassa tilassa. Jos sanotaan, että älä lähde ajamaan autoa, kun olet humalassa, myös ajatteluun pätee muistisääntö: älä lähde tekemään liian isoja päätöksiä, kun et ole ajattelukunnossa, Markuksela vertaa.
– Jos olet valmiiksi jo kireä ja huolten kuormittama, verensokerisi on alhaalla tai et ole nukkunut, et luultavasti ole parhaassa arviointikyvyssä.
Silloin on hyvä muistuttaa itseä, että mieli ei tuota nyt järkeviä ajatuksia.
