Läheisen kuolema, avioero, sairaus. Vaikeudet yksityiselämässä voivat lamaannuttaa ja viedä työkyvyttömyyden partaalle. Silloin joutuu miettimään, pitäisikö asiasta kertoa työkavereille vai olisiko viisainta vaieta.
Sanotaan, että työpaikalla työt hoituvat paremmin, jos kotiasiat ovat kunnossa. Työ- ja organisaatiososiologi Camilla Reinbothin mukaan siinä on perää.
– Ihminen on psykofyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja myös yksityiselämän asioiden pitää olla kunnossa, jotta töissä jaksaa olla.
Ongelmia on vaikea lakaista maton alle tai jättää työpaikan oven ulkopuolelle.
Ihmiselämään kuuluu, että sattuu yhtä sun toista.
CAMILLA REINBOTH
– Ihmiselämään kuuluu, että sattuu yhtä sun toista. Harva meistä pystyy elämään niin kiiltokuvamaista elämää, ettei sieltä väkisinkin valu ongelmia, jotka pyörivät mielessä myös työpaikalla ja vaikeuttavat töihin keskittymistä.
Vaikeita käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi läheisen kuolema, vakava sairaus, avioero ja omiin lapsiin tai vanhempiin liittyvät murheet. Jos niistä seuraa uniongelmia, muistivaikeuksia ja fyysistä kipua, tulee työn teosta raskasta.
Kerro työkavereille, miksi olet tolaltasi
Saako tai täytyykö henkilökohtaisista ongelmista ja vaikeista kokemuksista kertoa työpaikalla? Olisiko fiksumpaa vaieta ja hoitaa vain työnsä niin hyvin kuin siinä hetkessä kykenee?
Camilla Reinboth kehottaa puhumaan. Esimerkiksi avioerosta olisi hyvä kertoa esimiehelle ja samassa tiimissä työskenteleville työkavereille.
– Avioeron käsittely ei periaatteessa kuulu työpaikalle, mutta kannattaa miettiä, olisiko hyvä kuitenkin kertoa. Mitä paremmin varsinkin esimies tietää asiasta, sitä paremmin hän pystyy tukemaan.
Työyhteisön on hyvä saada selitys, ettei henkilön suru johdu itse työstä tai muut ole siihen syyllisiä.
– Jos ihminen ei voi kertoa näin merkittävästä asiasta, on työpaikalla ihmisten välisissä suhteissa ja johtamisessa ongelmia.
Sano murtuneelle jotain, ole edes läsnä
Oikeiden sanojen löytäminen ongelmistaan avautuneelle työkaverille voi olla vaikeaa.
Olemme liian helposti mykkiä toisen vaikeuksien edessä.
CAMILLA REINBOTH
– Olemme liian helposti mykkiä toisen vaikeuksien edessä. Se kuuluu suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Meillä on isot reviirit ja toisten asioihin ei saa puuttua -ajattelu.
Jokainen ratkoo itse omat ongelmansa, mutta me voimme olla läsnä.
Reinbothin mukaan kaikkein tärkeintä on kuunteleminen. Karuinta on, kun kukaan ei sano mitään ja kaikki ovat kuin eivät olisikaan.
– On hirveää, kun sinua ei huomata, etkä tule nähdyksi. Hiljaisuus ikään kuin leijuu ilmassa.
Kun ihmiset eivät tiedä, mitä pitäisi sanoa tai miten käyttäytyä, he kääntävät selkänsä ja alkavat karttaa murheellista ihmistä.
Esimiehen suhtautuminen on esimerkki muille. Näin on muun muassa työntekijän palatessa pitkältä sairauslomalta takaisin töihin.
– Tärkeintä olisi kysyä työntekijältä, voinko olla avuksi, miten voin auttaa. Ei tuputeta apua, mutta tarjotaan, jos toinen sitä kaipaa. Asia on sanottu ääneen ja yhteistyö toimii paremmin.
Työntekijälläkin on tunteet
Camilla Reinbothin mukaan työelämässä on ollut vallitsevana suorituskeskeisyys ja ihmisarvo on mitattu sillä, kuinka paljon saat aikaiseksi.
Maksimaalisen voiton tavoittelusta ollaan menossa kohti pehmeämpiä arvoja. Sanat «empatia» ja «tunne» toistuvat yhä useammin organisaatioiden sisällä.
Ihminen saa olla myös töissä heikko ja haavoittuva.
Kovintakaan bisnestä ei voi tehdä, jos tunteet eivät ole mukana.
CAMILLA REINBOTH
– Olemme käännekohdassa. Vähitellen aletaan ymmärtää, että kovintakaan bisnestä ei voi tehdä, jos tunteet eivät ole mukana. On nouseva johtamisen trendi ymmärtää, että ihmisellä on tunteet ja ne vaikuttavat myös siihen, minkälaisen työpanoksen voi työpaikalla antaa.
Työkaverit eivät ole terapeuttejasi
Rankoista kokemuksista toipuminen ei tapahdu kaikilla saman kaavan mukaan. Jokainen toipuu ja selviää yksilöllisesti omalla tavallaan ja omassa aikataulussaan. Työyhteisö joutuu varautumaan siihen, että se voi viedä aikaa.
Ongelmien vatvomisessakin on silti rajansa.
Jos työnteosta ei tule mitään, Camilla Reinbothin mielestä oikea vaihtoehto on hakea ulkopuolista apua. Työkaveri tai esimies ei voi olla terapeutti.
Työpaikka ei ole terapialaitos. Tässäkin on joku tolkku.
CAMILLA REINBOTH
– Työpaikka ei ole terapialaitos. Tässäkin on joku tolkku. Jos työntekijä ei pysty lainkaan hoitamaan töitään, niin hän ei ole työkykyinen ja hänen on jäätävä sairauslomalle, Reinboth sanoo.
Työ- ja organisaatiososiologi Camilla Reinboth on valtiotieteiden maisteri, valmentaja ja konsultti. Hän on kirjoittanut kirjat asiakaspalvelun kehittämisestä sekä työpaikkakiusaamisesta.