Ahdistuneisuus on yleistynyt, ja siihen on useita syitä.
Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahan jaksot ovat yleistyneet jyrkästi vuosina 2017–2024, Kelan tuore tutkimus osoittaa.
Erityisesti on yleistynyt sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila diagnostiseksi perusteluksi sairauspäivärahalle.
Vuonna 2017 ahdistuneisuushäiriöihin perustuvia pitkiä sairauspoissaoloja oli noin 0,8 prosentilla työikäisestä väestöstä, kun vuoteen 2024 mennessä osuus oli noussut lähes 1,9 prosenttiin eli yli kaksinkertaistunut.
Tutkijat arvioivat, että syy ahdistuneisuushäiriöiden yleistymiselle voi löytyä diagnoosikäytäntöjen muutoksista.
Vuonna 2019 julkaistiin ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suositus. Se helpotti ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamista. Suositus muuttui niin ikään sairauspoissaolojen määrittämiselle.
– Voi olla, että uusien hoitosuositusten myötä osa potilaista sai ahdistuneisuushäiriöihin lukeutuvan diagnoosin siinä, missä olisi saattanut aiemmin saada masennusdiagnoosin, Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoi tiedotteessa.
Myös mielialahäiriöihin, etenkin masennushäiriöihin, perustuvat pitkät sairauspoissaolot yleistyivät vuosina 2017–2019. Muutos oli kuitenkin pienempi kuin ahdistuneisuushäiriöissä, ja taso pysyi 2020-luvulla vakaana.
Muita mahdollisia taustasyitä diagnoosikäytäntöjen muutoksille voivat olla muun muassa lääkärien kokema kiire ja rajallinen aika sairauspäivärahalle vaadittavien B-lausuntojen tekemiseen. Lääkärien halukkuus välttää masennusdiagnoosiin liittyvää stigmaa on myös mahdollinen selittäjä.
– Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö häiriötasoinen ahdistuneisuus itsessään olisi yleistynyt. Ahdistuneisuutta voivat ruokkia yhteiskunnalliset muutokset, työelämän kuormitus, koronapandemia, sosiaalisen median vaikutukset ja medikalisoiva mielenterveyspuhe, Perhoniemi sanoi.
Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetty työpanos aiheuttaa Kelan aiemman laskelman mukaan vuosittain vähintään miljardin euron kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle.
Tilastojen ja syiden tulkinta on Kelan mukaan tärkeää, jotta osataan ohjata resursseja, hoitoa ja tukitoimia terveydenhuollossa ja työpaikoilla oikein.
