Mistä läheinen tietää, kun nuori hautoo itsemurhaa?

— Mieti, mitä nuori puhuu, neuvoo nuorisopsykiatrian professori. Kuvituskuva.(COLOURBOX.COM/AOP)
Nuoren itsemurha-ajatukset liittyvät usein masennukseen, joten masennuksen tunnistamisessa pitäisi olla herkkä, toteaa nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Vanhemman kannattaa huolestua, jos nuori vetäytyy pitkäksi aikaa itsekseen.
— Ei tunneiksi, päiviksi, vaan viikoiksi, Marttunen täsmentää.
Oireita ovat masentunut mieliala, keskittymisvaikeudet, jatkuva väsyneisyys ja innottomuus. Edes kavereiden kanssa oleminen ei kiinnosta.
— Asiat, jotka ovat tuottaneet aiemmin mielihyvää, eivät enää sitä tee.
Masennukseen liittyy usein kuolema-ajatuksia. Erityisen huolestunut vanhemman tulisi olla, jos nuori on kovin toivoton, tuo esille ajatuksia kuolemasta eikä näe tulevaisuutta enää myönteisessä valossa.
Nuoren puheet kertovat paljon.
— Mieti, mitä nuori puhuu. Jos hän puhuu, että on niin huono olo, että voisin tappaa itseni, on se selkeä hälytysmerkki.
Varsinainen itsemurhayritys on äärimmäinen herätys. Sitä ennen on kuitenkin jo monta paikkaa huomata, että nuori ei voi huonosti.
Myös viiltely on syytä ottaa erittäin vakavasti. Marttunen kertoo, että tuore tutkimus osoittaa, että viiltely voi ennustaa myöhempää itsemurhayritystä.

Lapsille ensisijainen apu löytyy oman koulun oppilashuollosta. Vanhempi voi olla yhteydessä kuraattoriin, psykologiin tai kouluterveydenhoitajaan, mikäli epäilee nuorella olevan itsetuhoisia ajatuksia.
Vaihtoehtoisesti voi soittaa myös lähimmälle terveysasemalle.
Jos hätä on päivystyksellinen, löytyy apu oman alueen päivystysyksiköstä. Sieltä löytyy usein myös psykiatrista päivystystä.
Marttunen muistuttaa myös erilaisista auttavista puhelimista. Niihin nuoren on helppo hakeutua myös itsenäisesti.
— Kannattaa kuitenkin muistaa, että kriisipuhelimissa vastaavat usein vapaaehtoiset, eivät ammattilaiset. Ne ovat hyviä ensihätään, mutta kouluterveydenhuolto on muuten paras paikka aloittaa nuoren hoito.