Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti työuransa alussa olevilla ja keskivaihetta lähestyvillä suomalaisilla.
Mielenterveyssyistä sairauspäivärahalla olevien suomalaisten määrä on kasvanut yli 40 prosenttia kolmen viime vuoden aikana.
Mielenterveyden häiriöt vaivaavat suomalaista työelämää.
Viime vuonna noin 84 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden takia, ja kolmen viime vuoden aikana mielenterveyssyistä sairauspäivärahalla olevien henkilöiden määrä on kasvanut yli 40 prosenttia.
Myös lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntymisestä vuonna 2018 johtui mielenterveyssyistä. Työkyvyttömyyshakemuksissa mielenterveysongelmat puolestaan nousivat viime vuonna ensi kertaa suurimmaksi ryhmäksi.
Kehitys on huolestuttavaa jo itsessään, mutta vielä huolestuttavampaa siitä tekee se, että mielenterveyssyiden aiheuttamat poissaolot ovat viime vuosina yleistyneet etenkin työuransa alussa olevilla ja keskivaihetta lähestyvillä suomalaisilla. Alle 45-vuotiailla suomalaisilla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen.
Tilanne on muuttunut 15 vuodessa merkittävästi. Tällä hetkellä 24–34-vuotiaille suomalaisille maksetaan eniten mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä, kun 15 vuotta sitten niitä maksettiin eniten kahteen vanhimpaan työikäisten ryhmään kuuluville.
Vuoden 2016 jälkeen mielenterveysperusteista päivärahaa saaneiden osuus väestöstä on kasvanut kaikissa ikäluokissa, mutta voimakkainta kasvu näyttää silti olleen nuorten kohdalla. Esimerkiksi 16–34-vuotiaiden osuus ei-eläkkeellä olevasta väestöstä kasvoi suhteellisesti 54 prosenttia vuosien 2016 ja 2019 välillä, 35–49-vuotiaiden puolestaan 43 prosenttia.
– Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saaneiden suhteellinen kasvu on ollut vuoden 2016 jälkeen suurta. Toki suurta osaa nuorista tämä ongelma ei kosketa, mutta kasvutahdin voi nähdä olevan varhainen hälytyssignaali, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren sanoo.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola muistuttaa, että nuorten diagnosoidut mielenterveyshäiriöt eivät ole merkittävästi lisääntyneet.
– Luokiteltujen eli diagnosoitujen mielenterveyshäiriöiden mittauksissa ei Suomessa eikä muissakaan länsimaissa ole todettu selvää kasvua, hän sanoo.
– Nuorten stressaantuneisuus sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat ilmeisesti lisääntyneet, mutta kyse ei ole vaikeasta sairastamisesta, vaan oireilusta.
Pirkolan mukaan mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen perusteella ei vielä voi ennustaa, että tulevaisuudessa työkyvyttömyys lisääntyisi ja ihmisiä jäisi enenevissä määrin eläkkeelle.
– Eläköityminen varsinkin nuoremmalla iällä edellyttää käytännössä melko vakavaa sairastumista, eikä Suomen eläkejärjestelmä siirrä kovin helpolla nuoria eläkkeelle ilman, että heitä ensin yritetään kuntouttaa.
Kouluterveyskyselyt ovat viime vuosina kielineet koululaisten ja lukioikäisten lisääntyneestä uupumuksesta. Huoli omasta jaksamisesta kuulsi jossain määrin läpi myös vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheina olivat työ ja yrittäjyys.
Nuorista esimerkiksi 70 prosenttia katsoi työelämän vaativan työntekijöiltä nykyisin niin paljon, että ihmiset palavat loppuun ennenaikaisesti.
Viimeisimmässä Työolobarometrissa 63 prosenttia 18–34-vuotiaista työntekijöistä puolestaan ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti kuormittavaksi, kun vielä vuonna 2002 näin koki 43 prosenttia ikäluokasta.
Ehtivätkö nuoret siis jo uupua matkalla työelämään, niin että sinne päästyään he alkavat oireilla henkisesti?
– Tuntuu, että nuorilla on aika suuria paineita jo ennen kuin he tulevat työelämään, Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia sanoo.
– Jo yläkoulussa täytyisi ruveta miettimään omaa tulevaisuutta. Lukiossa on osattava tehdä hirveän strategisia valintoja ja saatava korkeita arvosanoja, jotta ovet pysyvät auki jatko-opintoihin. Sitten jossain välissä pitäisi päättää, mikä on se oma juttu työelämässä.
Sitten ovat paljon puhutut työelämän koventuneet vaatimukset ja menestymispaineet.
Mielenterveysongelmista kärsineitä nuoria aikuisia haastatelleen yliopistotutkija Sanna Rikalan mukaan nuorten vetäytyminen työelämästä ei yksin johdu edellä mainituista, usein julkisuudessa esillä olevista syistä. Kyse ei aine ole henkilökohtaisista ongelmista, jotka suistavat nuoren pois työelämästä, vaan myös ympäröivällä yhteiskunnalla on vaikutusta.
Rikalan tutkimuksessa selvisi, että toisinaan nuorten tilanteita pahensivat vaikeudet saada apua ja hoitoa mielenterveyden ongelmiin. Joidenkin nuorten kohdalla taas mielenterveysongelmat juonsivat juurensa esimerkiksi lapsuuden kodin vaikeisiin olosuhteisiin ja huono-osaisuuteen.
– Moni alle kolmekymppisenä työkyvyttömyyteen päätynyt kantaa mukanaan ylisukupolvista huono-osaisuuden taakkaa, Rikala kirjoittaa tutkimuksensa tuloksista Ilmiö-verkkomediassa.
Oletko nuori aikuinen, joka on joutunut jäämään sairauslomalle mielenterveyssyistä? Keräämme kokemuksia juttua varten. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksellisesti. Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: samuli.niinivuo@sanoma.com.
