Työnantajien mielestä mielenterveysongelmat haittaavat työntekoa enemmän kuin kuntoutujat, ammattilaiset, omaiset ja väestö katsovat.
MIELENTERVEYDEN ongelmia kokeneet voivat tehdä työtä. Näin uskovat sekä suomalaiset yleensä että ongelmia kokeneet kuntoutujat useammin kuin työnantajat. Se ilmenee tuoreesta Mielenterveysbarometrista, jonka teki Kantar TNS elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön ja Mielenterveyden keskusliiton tilauksesta.
Barometriin vastasi lähes 3 000 ihmistä: kuntoutujia, omaisia, työnantajia sekä ammattilaisia eli psykiatreja ja psykologeja. Heitä haastateltiin kesällä puhelimitse ja nettikyselyllä.
LÄHES kaikki kuntoutujat, väestö ja ammattilaiset katsovat, että töitä tulisi tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. Valtaosa työnantajistakin ajattelee näin, mutta eri mieltä olevia on enemmän kuin muissa vastaajaryhmissä.
Sen sijaan työnantajat katsovat muita useammin, että työyhteisöä tulisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin töihin mielenterveyssyistä annetulta sairauslomalta.
TYÖNANTAJAT myös useimmin sanoivat, että kertoisivat omista mielenterveysongelmistaan esimiehelle. Näin ilmoittivat lähes kaikki haastatellut työnantajien edustajat – mutta koko väestöstä vain alle puolet ja kuntoutujista ja ammattilaisista runsas puolet.
Myös työtoverille kertomiseen työnantajat uskovat muita vastaajia enemmän. Heistä 60 prosenttia arvelee niin, mutta kuntoutujista ja omaisista vain 40 prosenttia on samaa mieltä, omaisista vielä harvempi.
MASENNUS näyttää olevan työnteon kannalta helpompi sairaus kuin skitsofrenia. Valtaosa työntekijöistä katsoo, että työtoverin masennuksella ei olisi merkitystä työnteon kannalta. Sen sijaan harvempi oli tätä mieltä skitsofrenian suhteen.
Kysymys on esitetty barometrin vastaajille useiden vuosien ajan. Vastauksista näkyy, että työnteon kannalta sairauksien merkitys on vähentynyt.
Työnantajat suhtautuvat hieman varovaisemmin kuin muut. Valtaosa heistäkin katsoo, että masennuksella on vähemmän merkitystä työnteon kannalta kuin skitsofrenialla.
TYÖPAIKAN tuki ja työn muokkaus auttaisivat kuntoutujia jaksamaan töissä. Tätä mieltä ovat kuntoutujat, jotka eivät ole nyt töissä, mutta voisivat olla.
Mielipiteet työn muokkauksen käyttämisestä poikkeavat selvästi. Työnantajien mielestä sen keinoja käytetään useammin kuin työntekijöiden mielestä.
Valtaosa työnantajista kertoo, että työntekijöiden psyykkistä jaksamista ja hyvinvointia selvitetään esimerkiksi henkilöstökyselyllä. Myös työkuormituksen terveysvaikutuksia on selvitelty ja vähennetty tekijöitä, jotka aiheuttavat psyykkistä kuormittumista.
Työntekijöistä alle kolmannes oli havainnut, että työkuormituksen terveysvaikutuksia oli kartoitettu. Kuormittavien tekijöiden poistoa oli havainnut harvempi kuin joka kymmenes työntekijä.
Psyykkistä työkykyä tukevista keinoista ollaan enemmän samaa mieltä. Työntekijät näkevät työnantajia useammin, että työaikaa voi joustaa, ja käytössä on työn tekemistä tukevia apuvälineitä.
Työn organisoimiseen liittyviä ratkaisuja taas työnantajat näkevät kaksi kertaa useammin kuin työntekijät. Niitä voivat olla esimerkiksi laajojen tehtävien pilkkominen pienempiin osiin tai mahdollisuus tehdä työ ilman keskeytyksiä.
VIELÄ enemmän mielipiteet eroavat siinä, miten näitä keinoja käytetään silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut mielenterveysongelmien vuoksi.
Työn tekemistä helpottavat välineet, kuten muistilaput ja tehtävälistat, sekä työn organisointiin liittyvät ratkaisut ovat työnantajien mielestä käytössä paljon useammin kuin työntekijöiden. Barometrin tekijät arvioivat, että muut työntekijät eivät näe niitä.
MIKSI keinoja ei ole käytetty?
Työnantajien mukaan niille ei ole tarvetta, tai niitä ei voi tehdä työn luonteen takia. Ammattilaiset taas katsovat, että työn muokkausta ei haluta tai osata tehdä.
https://www.hs.fi
