Moni pelkää leimautuvansa mielenterveysongelmiensa vuoksi. Torjutuksi tulemisen pelko voi aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja arjessa. Skitsofreniaan sairastunut Mervi Juuri painottaa, että oman sairauden hyväksyminen on tärkeää.
Nelikymppisen helsinkiläisen Mervi Juuren skitsofrenia purskahti esiin 19-vuotiaana. Hän rakastui, mutta poika ei halunnut suhdetta. Hylätyksi tulemisen kokemus vei hänet psykoosiin.
– Minulla oli satoja vihaisia ääniä, tunteeni menivät vuoristorataa ja sielussani oli voimakasta, viiltävää kipua. Itkin vuorokausia ympäri, hän kuvailee.
Mervi Juuri on kuntoutunut hyvin ja elää nyt hyvää elämää sairautensa kanssa. Vaikeimmat vuodet olivat 90-luvulla.
– Minulla on ollut masennusta, äänien kuulemista, näkyjen näkemistä ja tunteiden tuntemista.
Torjutuksi tuleminen pelottaa
Mielenterveyden ongelmiin liittyy yhä paljon vääriä käsityksiä ja pelkoja. Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan moni sairastunut kokee leimautuvansa.
– Mielenterveysongelmat eivät aiheuta kärsimystä pelkästään oireiden ja itse häiriön kautta, vaan myös leiman kautta. Ne aiheuttavat hyvin paljon myöskin itsesyrjintää. Ihminen ei uskalla hakea töitä, lähteä opiskelemaan eikä liittyä sosiaalisiin aktiviteetteihin sen takia, että pelkää jo ennakkoon tulevansa torjutuksi.
Vuoden 2015 Mielenterveysbarometrin mukaan 40 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut sairautensa vuoksi. Omaisista ja ammattilaisista jopa kaksi kolmasosaa ajattelee näin.
Mervi Juuren mielestä on ongelmallista, että monet ajattelevat psyykkisten sairauksien pysyvän muuttumattomina.
– Se, että ajatellaan diagnoosin olevan loppuelämäksi ja ettei siinä tapahdu koskaan mitään muutosta, ei ole oikein. Pitäisi olla mahdollisuus kuntoutua ja tehdä töitä.
Työpaikoilla sairaudet avoimemmin esillä
Mervi Juuri kertoo sairauden leiman vaikuttaneen häneen niin, ettei hän ole saanut ammattiopiskelupaikkaa tai työpaikkaa. Hän on kuitenkin käynyt lukuisia kursseja. Tällä hetkellä hän toimii useiden yhdistysten luottamustehtävissä ja vetää ryhmiä muille sairastuneille. Hän myös kertoo omaa tarinaansa niin ammattilaisille kuin toisille sairastuneille.
Viime vuosina suomalaisilla työpaikoilla on alettu puhua hiukan aiempaa avoimemmin mielenterveyden ongelmista. Näin ajattelevat työhyvinvoinnin asiantuntijat, joita haastateltiin tuoreessa EU-hankkeessa. Toisaalta heikossa taloustilanteessa työntekijöiltä vaaditaan valtavasti.
– Silloin voi olla vaikeaa toteuttaa joustoja, joilla voitaisiin tukea osatyökykyisiä tai sairausloman jälkeen työhön palaavia työntekijöitä, tutkija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta sanoo.
«Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot»
Mervi Juuri uskoo, että ennakkoluulot vähenevät ihmisiin tutustumalla ja keskustelemalla.
– Diagnoosien takaa löytyy kauniita, hienoja ihmisiä. Me emme vain ole niin hienosti selviytyneet oravanpyörässä, kilpailussa ja kovassa elämässä.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan leimautumista ja ennakkoluuloja vähentää kaikenlainen avoimuus.
– Mielenterveyden ongelmille pitää antaa kasvot. Mitä avoimemmin kukin ihminen uskaltaa puhua omista haasteista elämässään, sitä vähemmän meillä on pelkoja ja ennakkoluuloja.
«Elämäni on rikasta ja antoisaa»
Oman sairauden hyväksyminen on ollut Mervi Juurelle tärkeää.
– Kun pikkuisen nöyrtyy tai hyväksyy sen, että on mielen sairaus, niin onhan niitä paikkoja, joihin on tervetullut. Esimerkiksi mielenterveysyhdistykset.
Tällä hetkellä Mervi Juuri on tyytyväinen elämäänsä. Häntä ei ole lannistanut sekään, että hänellä todettiin reilu vuosi sitten munasarjasyöpä. Juuri nyt hän on iloinen esimerkiksi siitä, että sytostaattihoitojen vuoksi lähteneet hiukset ovat alkaneet kasvaa takaisin, kiharampina kuin aiemmin.
– Elämäni on rikasta ja antoisaa tänä päivänä. Olen onnellinen nykyään, Mervi Juuri sanoo.
yle.fi
