Kaie Hakonen, 39, väläyttää leveän hymyn tarpoessaan lumessa Jämsänjoen rannalla. Nyt hänen hymynsä on aitoa, jota se ei ollut kahdeksan vuotta sitten.
Syksyllä 2016 Hakonen uupui niin, että lihaksista hävisivät voimat ja hän rojahti lattialle. Hän ei pystynyt enää liikkumaan ja myös hänen näkönsä sumeni.
Hakonen toimi tiimijohtajana ja oli supersuorittaja, joka teki 12–13 tunnin työpäiviä. Hän piti myös aina kodin siistinä ja pesi lasten kuravaatteet joka ilta.
– Joustin jatkuvasti rajoistani ja suostuin kaikkiin esimieheni pyyntöihin. Olin niin väsynyt, että itkin joka aamu herätessäni viideltä. Silti yhä puskin eteenpäin ja vedin tekohymyn kasvoilleni.
Kelan mukaan nuorten naisten mielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina nousseet pitkien sairauspoissaolojen yleisimmäksi syyksi.
Sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin: yli sataantuhanteen suomalaiseen. Kasvu johtuu erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä.
Myös osasairauspäivärahojen saajien määrä kääntyi viime vuonna jälleen kasvuun. Nuorilla naisilla suurimpana syynä sen saamiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Hakosen mielestä kasvavasta osasairauspäivärahan saajien määrästä voidaan päätellä, että moni
uupunut palaa takaisin vanhojen tapojen äärelle oman jaksamisen kustannuksella.
Hänen mukaansa uupumisesta toipumiseen tarvitaan ulkoisten muutosten lisäksi myös ajattelutavan uudistamista.
Työuupumus ei ole Suomessa virallinen diagnoosi, mutta tutkimusten mukaan ahdistuneisuushäiriöiden taustalla on usein uupumusta.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu mielenterveyden syystä johtuvien poissalojen vähentäminen. Yksi vastaus siihen on mielenterveyden tuen esille nostaminen, Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen sanoo.
Perheenäidin sitkuelämää
Hakosen uupumuksen aiheuttama työkyvyttömyys kesti kolme vuotta. Hän katuu, ettei ottanut kehon ja mielen merkkejä uupumuksesta ajoissa vakavasti.
Hänellä oli muun muassa väsymystä, ahdistusta ja alaselkäkipuja. Häneltä lähti myös hiuksia kovan stressin vuoksi ja kuukautiset olivat epäsäännölliset.
– Kaikki oli harmaata, mutta luulin sen johtuvan ainoastaan ruuhkavuosista ja että on pakko vain jaksaa. Elin sitkuelämää ja odotin, että joskus saisin nukkua kunnolla ja minulla olisi aikaa lapsilleni.
Hakonen sinnitteli niin kauan, ettei ollut enää vaihtoehtoja: keho teki stopin.
– Koin ihan valtavaa häpeää uupumisestani. Tunsin olevani jotenkin huonompi kuin muut, että kaikki muut pystyvät, mutta minä en. Ajattelin aina, että vain heikot uupuvat, mutta en minä.
Hakonen ei olisi koskaan päästänyt itseään niin huonoon kuntoon, jos hän olisi tiennyt, kuinka kauan toipumiseen menee ja kuinka kalliiksi se hänelle tulee.
Työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan työhyvinvointi ei ole korona-ajan jälkeen palautunut sitä edeltävälle tasolle.
Kiinnittyminen työyhteisöön ja työyhteisöiltä saatu tuki ovat olleet etätöissä vähäisempää kuin ennen koronaa, jolloin oltiin fyysisesti työpaikoilla.
– Työuupumiseen on monia eri syitä. Nuorilla naisilla on usein pieniä lapsia ja he kamppailevat riittävyyden sekä aikataulujen kanssa, kertoo Hannonen.
Sisäinen mielenmuutos
Hakonen on ymmärtänyt jälkikäteen, että hän koki valtavaa riittämättömyyden tunnetta, ja se johti uupumukseen.
– Ajattelin, että minut hyväksytään vain silloin, kun teen tarpeeksi. Olin kytkenyt oman arvoni tekemiseeni. Luulin olevani arvokas ainoastaan, jos tuotan yhteiskunnalle, minulla on hyvä titteli ja kaikki näyttää päällepäin tosi hyvältä.
Toipuminen alkoi Hakosen päätöksestä, että hänen lapsensa ansaitsevat äidin. Hän meni psykoterapiaan ja alkoi syödä terveellisesti.
Hakonen päätti tehdä elämästään oman tarinan, jota kukaan muu ei määrittele.
– Teen nyt valintoja, jotka tekevät minulle hyvää ja elän arvojeni mukaan. Kolme tärkeintä arvoani ovat mielenrauha, vapaus ja turvallisuuden tunne.
Hakosen mukaan arvot voivat vaihdella eri elämäntilanteissa. Vaikka lapset ja puoliso ovat hänelle tärkeitä, hän tietää, että voi olla läsnä oleva äiti ja vaimo ainoastaan, jos hänellä on mielenrauha.
Heli Hannonen haluaa muistuttaa, että kaikkeen työhön liittyy kuormitusta. Työpaikoilla on olennaista tunnistaa, mitkä ovat juuri oman työpaikan kuormitustekijät.
– Hoitotyössä ne ovat erilaisia kuin kaupan kassalla. On myös tiedostettava haittaako kuormitus palautumista, vaikuttaako se terveyteen vai onko se jo hyvin hallinnassa.
