Nuoren masennus uusiutuu helposti.

Joka toinen nuori sairastuu masennukseen uudelleen parin vuoden sisällä tervehtymisestä. Kahdella kolmesta masennus uusiutuu viiden vuoden sisällä.
«Kotimaisissa ja ulkomaisissa seurantatutkimuksissa masennuksen uusiutumisesta on saatu samankaltaisia tuloksia. Suurin osa aikuisuuden masennuksista on uusiutuneita masennuksia», sanoo nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen.
Masennuksen puhkeamiselle altistavat muutkin mielenterveyden häiriöt kuin aiempi masennus, mutta eivät yhtä selvästi. Lapsena tai nuorena jo kertaalleen masentuneilla on tutkimusten mukaan nelinkertainen riski sairastua masennukseen 30 vuoden ikään mennessä, kun vertailukohtana ovat muista mielenterveyden häiriöistä kärsineet.

«Vetäytyvä, arka, perfektionistinen tai pessimistisesti maailmaan ja uusiin asioihin suhtautuva nuori masentuu todennäköisemmin. Varsinaisen masennuksen laukaisee usein jokin tapahtuma, kuten oma epäonnistuminen tai parisuhteen päättyminen.»
Tamperelainen Anna, 27, koki epäonnistuneensa 16-vuotiaana, kun ei päässyt haluamaansa lukioon. Toinen takaisku oli isoisän kuolema. Anna eristäytyi muista nuorista ja tunsi itsensä alakuloiseksi ja elämänsä merkityksettömäksi.
«En uskaltanut hakea heti apua, koska silloisella poikaystävälläni oli masennus. Ajattelin, että minun pitää tukea häntä.»
Kun ensimmäistä kertaa esiintynyt masennus tunnistetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhain, hoitotulokset ja potilaan tervehtymisennuste sekä pidemmän ajan ennuste ovat huomattavasti paremmat kuin uusiutuvassa masennuksessa, Marttunen kertoo. Masennuksella ja sen uusiutumisella voi olla kauaskantoisia seurauksia.
«Masentunut nuori aliarvioi itseään, ja masentuneena tehdyt koulutusvalinnat vaikuttavat nuoren urapolkuun. Masentunut nuori vetäytyy omiin oloihinsa, ja hänen sosiaalinen kehityksensä viivästyy.»
Lisäksi nuoren masennus ennustaa sairastumista myöhemmin ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöihin. Joka toisella masentuneella nuorella on itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja.
Lukion loppupuolella 18-vuotias Anna hakeutui oireidensa takia kouluterveydenhoitajalle. Siellä hän täytti masennuskyselyn, muttei saanut tarpeeksi pisteitä testistä, joten apua ei järjestynyt.
Annan oireet puhkesivat uudelleen ammattikorkeakoulussa. Anna haki apua yksityiseltä lääkäriltä, joka vahvisti hänen sairastaneen masennusta jo lukiossa. Annalle määrättiin mielialalääkkeet, ja kouluterveydenhoidon kautta järjestyi psykologi.
Marttusen mukaan nuoret hakevat apua ensisijaisesti läheltä, paikoista, joihin on helppo mennä: kouluista ja terveysasemilta.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa kuntaa tarjoamaan opiskelijoille kuraattorin ja psykologin palvelut. Henkilökohtaisen keskustelun pitää järjestyä viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kiireisissä tapauksissa jo samana tai seuraavana työpäivänä.
Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa nuorten masennusta, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen.
Ongelmina ovat Pelkosen mukaan kuntien rahapula sekä työntekijöiden tottumattomuus yhteistyöhön. Psykologi tai kuraattori on saattanut työskennellä vain yksittäisten opiskelijoiden kanssa, jolloin yhteisöllinen työote voi tuntua vieraalta.
«Terveydenhuolto, opetustoimi sekä kuraattori- ja psykologipalvelut tarvitsevat yhteistä kieltä sekä yhteisiä toimintatapoja.»
Nykyisin Anna on valmistunut maisteriksi, on kihloissa ja tekee töitä. Masennus selättyi pari vuotta sitten.
«Jos olo on paha, apua pitäisi hakea sitkeästi seuraavalta taholta, jos ensimmäinen taho väheksyy masennusta.»
Masennusta sairastaneen nimi on muutettu.

Tavallisin puhkeamisikä on 14–20 vuotta