Lapsen masennus johtuu samoista syistä kuin aikuisen. Tunteiden ailahtelu kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen. Jos lapsi sulkeutuu täysin tai saa pahoja raivokohtauksia, kyse voi olla masennuksesta.
Lasten masennus on luultua yleisempää. Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen kertoo Duodecimin artikkelissa, että jopa vauva voi masentua, jos hän joutuu traumaattisesti eroon hoivaajastaan. Alle kouluikäisistä 0,5−1 prosenttia on masentuneita. Alakoulussa määrä nousee 2 prosenttiin ja murrosiässä 5 prosenttiin.
Huttusen mukaan masennus on hieman yleisempää tytöillä. Amerikkalaistutkimusten mukaan tyttöjen masennukseen liittyy enemmän itsetuhoisia ajatuksia, mutta pojat vahingoittavat itseään useammin kuin tytöt.
Noin 10 prosenttia lasten masennustiloista kestää useita vuosia. Ensimmäisen masennuksen parantumisennuste on hyvä ja uusiutumisriski pienentyy, jos lapsi saa hoitoa ajoissa. Jos vanhemmat kärsivät mielenterveysongelmista, myös lapsen masennusriski kasvaa.
Yksinäisyys, pelko ja perheongelmat masentavat
Lapset masentuvat samoista syistä kuin aikuiset. Masennus voi johtua traumaattisista tapahtumista, perheongelmista, hoivan vähäisyydestä, kiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista. Myös häiriöt aivojen välittäjäaineenvaihdunnassa altistavat masennukselle.
Masennus voi olla myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön oire. Tällöin masennusta seuraa yliaktiivinen kausi eli hypomania. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön arvioidaan olevan lapsilla harvinaisempaa kuin aikuisilla, mutta lapsen mielialojen ailahtelu voi olla rajumpaa.
Terapia on tehokkain apu
Vanhemman on haettava lapselle apua, jos masennusoireet jatkuvat useita viikkoja. Apua voi pyytää neuvolasta, kouluterveydenhoitajalta tai -psykologilta tai nuorisopsykiatrian poliklinikalta.
Joskus avuksi riittää keskustelu esimerkiksi koulupsykologin kanssa tai lapsen arjen helpottaminen sopivilla tukipalveluilla. Puhe- ja toimintaterapiasta voi olla apua, jos lapsella on kehityshäiriöitä tai oppimisvaikeuksia.
Vaikeaa masennusta hoidetaan ensisijaisesti tiiviillä psykoterapialla. Pikkulasten terapiassa hyödynnetään leikkiä ja toimintaa, ja terapiaa voidaan tehdä lapsen kotona. Jos perheen vuorovaikutussuhteessa on ongelmia, terapeutti voi opastaa perheenjäseniä tunneilmaisussa ja auttaa vanhempia lapsen hoivaamisessa.
Lapsen masennusta hoidetaan lääkkeillä esimerkiksi silloin, kun se johtuu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lasten ja nuorten on kuitenkin huomattu hyötyvän lääkehoidosta aikuisia vähemmän. Masennuslääkkeet voivat jopa lisätä nuoren ahdistusta.