Ensimmäisen masennukseen tarkoitetun reseptipelin tulo markkinoille ei ole enää kaukana.
Masennusta sairastaville tarkoitetusta toimintavideopelistä on saatu lupaavia tuloksia. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on kehittämässä viihdepeliltä näyttävää peliä, jonka toiminnallisuuksien pitäisi saada aikaan terapeuttinen vaikutus pelaajassaan.
Tutkimusryhmän vetäjä, professori Matias Palva sanoo uuden pelin mahdollisuuksien näyttävän juuri nyt lupaavilta.
”Pelistä on kehitetty neljän vuoden aikana eri versioita, ja nyt käynnistymässä on hanke, jossa uusinta versiota testataan kontrolloidussa potilaskokeessa.”
Pelin edellistä versiota on jo testattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston ja Mielenterveystalon yhteisessä kliinisessä tutkimuksessa. Kokeeseen osallistuneet pelasivat tietokonepeliä kahdeksan viikon ajan noin puoli tuntia päivässä.
Aktiivisten pelaajien masennusoireet helpottivat ja kognitiivinen toimintakyky parani. Muutos oli vähäisempi kuin tavanomaisilla hoitokeinoilla, kuten lääkkeillä ja psykoterapialla.
Peli ei ole Palvan mukaan mikään taikatemppu masennukseen, eikä se välttämättä riitä ainoaksi hoitokeinoksi tai vaikeaan masennukseen.
”Kokeissa tosin saatiin hyviä tuloksia myös niiltä, joille peli oli ainoa hoitokeino.”
Peli toimii esimerkiksi kognitiivisten taitojen harjoittelun tukena terapiakertojen välissä. Se vaatii käyttäjältään tietyt tekniset valmiudet, mikä voi rajata ulkopuolelle esimerkiksi vanhuksia.
Pelin kehittäminen sai alkunsa näöntutkimuksesta. Potilaiden näön tarkkuus parani tietokoneella toteutetulla harjoitusjärjestelmällä.
”Havaitsimme, että tietokonepeleillä pystytään parantamaan aivosairauksia, joiden kuviteltiin olevan pysyviä ja parantumattomia”, Palva taustoittaa.
Aivotutkimuksessa on aiemmin havaittu, että masentuneen ihmisen aivoverkostojen toiminta on häiriintynyt. Peli aktivoi potilaan aivoja tavoitellen esimerkiksi aktiivisuuden tai aloitekyvyn kohentamista.
Pelin yksityiskohtaisesta sisällöstä Palva ei voi kertoa. Myös kansainväliset kilpailijat kehittelevät parhaillaan terapeuttisia pelejä.
”Liiketoiminta-ala on vasta syntymässä, ja hyötylupaus on valtava”, Palva sanoo.
Toistaiseksi ensimmäinen ja ainoa lääkinnälliseksi välineeksi hyväksytty videopeli maailmassa on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön (ADHD) hoitoon kehitetty EndeavorRx.
Akili Interactiven kehittämä iPhone- ja iPad-peli on suunnattu 8–12-vuotiaille, ja sen saa vain reseptiä vastaan. Peli sai Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n hyväksynnän viime kesänä. Viraston mukaan on viitteitä, että peli auttaa keskittymistä. Pelissä edetään esteratojen halki ja kerätään energiaa.
”Ensimmäinen reseptivideopeli oli merkittävä askel. Se lisää myös sijoittajien uskoa reseptipelien kehittämiseen”, toteaa Palva.
Business Finland myönsi vastikään Palvan tutkimusryhmälle rahoitusta pelin kehitystyöhön ja kaupallistamisen tutkimukseen. Lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet rahoitusta peliin liittyvään aivotutkimukseen.
Masennus on globaalisti merkittävä toimintakyvyn alentaja ja työkyvyttömyyden syy, ja pandemian on arvioitu lisäävän masennusta maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Britanniassa koronaviruksen arvioidaan kaksinkertaistaneen masennuksesta kärsivien määrän.
Masennuksen hoito on mullistunut monella tapaa viime vuosina. Masennuslääkkeiden ja psykoterapian rinnalle on nousemassa esimerkiksi hoitotapa, jossa aivoja stimuloidaan heikon sähkövirran avulla.
Masennuksen keskeiset oireet ovat alakuloinen tai surullinen mieliala, joka kestää katkeamatta vähintään kaksi viikkoa. Toinen oire on toimintatarmon ja aloitekyvyn heikkeneminen: Ihminen ei jaksa tehdä mitään eikä kiinnostua mistään. Kolmas oire on kyvyttömyys tuntea mielihyvää tai nautintoa.
Masennuksesta kärsii 200 000–300 000 suomalaista vuosittain.
