Koiran käytöshäiriöillä ja ihmisen mielen­terveysongelmilla on yllättävä yhteys

Koiran käytöshäiriöt voivat auttaa ymmärtämään ihmisen mielenterveysongelmia. Esimerkiksi adhd:sta kärsivien koirien suolistossa saattaa olla erilainen bakteerikanta kuin normaalisti käyttäytyvillä koirilla. Suoliston arvioidaan olevan isossa roolissa myös ihmisten adhd:ssa.

Ihmisten psykiatrisissa ongelmissa ja koirien käytöshäiriöissä on samankaltaisuuksia. Tämä näkemys vahvistui Helsingin yliopiston lääketieteen alan väitöksessä, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa käytöshäiriöisten koirien aineenvaihdunnan muutoksia.
Tutkimuksen perusteella koira on käyttökelpoinen vertailukohde, kun ihmisen mielenterveyden häiriöitä yritetään ymmärtää.
”Koirien käytöshäiriöt ovat samankaltaisia tautitiloja kuin ihmisten mielenterveyden häiriöt. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää koiraa mallina ihmisten häiriöiden ymmärtämisessä”, kertoo väitöstutkimuksen tehnyt Jenni Puurunen.
”Sekä mielenterveyden häiriöt että koirien käytöshäiriöt ovat toki hankalia tutkimuskohteita, koska taustalla vaikuttaa useita perinnöllisiä tekijöitä sekä ympäristötekijöitä yhdessä”, Puurunen korostaa.
Käytöshäiriöt ovat Puurusen mukaan yleisimpiä koirien elämänlaatua heikentäviä hyvinvointiongelmia. Ne vaikuttavat kielteisesti koiraan ja sen omistajaan.
Puurunen tutki koirien kahta yleistä käytöshäiriötä, arkuutta sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta, joka vastaa ihmisen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä adhd:ta.
”Tulokset paljastivat eroja useissa aineenvaihduntareiteissä käytöshäiriöisten ja verrokkikoirien välillä”, sanoo Puurunen.
Arkojen koirien aineenvaihdunnasta Puurunen teki stressiin viittaavia löydöksiä.
Löydökset, kuten kohonnut glutamiinipitoisuus, saattaa Puurusen mukaan johtua koiran kärsimästä kroonisesta psykologisesta stressistä.
Glutamiini toimii esiasteena aivojen välittäjäaineelle glutamaatille. Glutamaatti on ihmisillä yhdistetty erilaisiin mielenterveyden häiriöihin.
Tautiluokituksessa koiran arkuus voisi ihmisellä ainakin joiltain osin vastata ahdistuneisuushäiriötä.
”Jos arka ja monia asioita pelkäävä koira joutuu kohtaamaan pelottavia asioita usein, se voi aiheuttaa koiralle voimakasta stressiä koko ajan. Se taas saattaa aiheuttaa fysiologisia ongelmia elimistössä.”
Myös yliaktiivisten ja impulsiivisten koirien aineenvaihdunta oli muuttunut. Muutosten taustalla saattaa Puurusen mukaan olla suoliston mikrobitasapainon häiriötila.
Yliaktiiviset ja impulsiiviset adhd-koirat kärsivät jatkuvasta ja sopimattomasta yliaktiivisuudesta, impulsiivisuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Se vastaa ihmisillä esiintyvää tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriötä.
Adhd-koirilla saattaa tutkimuksen mukaan olla eroavaisuuksia suoliston bakteerikannassa verrattuna normaalikäytöksisiin koiriin. Suolisto saattaa olla merkittävässä roolissa myös ihmisten adhd-häiriössä.
”Viime vuosina on vahvistunut ajatus, että suolisto on toiset aivot. Suolisto vaikuttaa aivojen ja aivot suoliston hyvinvointiin.”
Väitöksessä tutkittiin koirien aineenvaihduntaa suomalaisten koirien verinäytteistä.
Puurusen toiveena on, että tutkimus voisi auttaa osaltaan kehittämään koirien käytöshäiriöiden tutkimusta sekä mahdollisesti myöhemmin myös diagnostiikkaa ja hoitoa.
”Kun tiedetään syyt koiran arkuuden taustalla, voitaisiin kehittää myös parempia lääkkeitä sen hoitoon.”
Puurunen muistuttaa, että kun koira kärsii, myös omistaja kärsii.
Suomalaisen koirapopulaation osalta on arvioitu, että jopa joka neljäs koira kärsisi jonkinasteisesta arkuudesta.
”Koira voi pelätä toisia koiria, vieraita ihmisiä, kovia ääniä tai uusia tilanteita ja asioita. Yleensä selkein merkki siitä on koiran jähmettyminen tai väistäminen ja tilanteesta pois pyrkiminen”, Puurunen kuvaa.
”Arkuus voi purkautua myös aggressiivisuutena”, hän lisää.
www.hs.fi