Yhdysvaltojen psykiatriyhdistys on julkaissut uuden tautiluokituksen DSM-5, joka laajentaa psykiatriaa monella uudella diagnoosimääritelmällä. On vaarana, että laajentunut käytäntö tuo sairauksien piiriin myös elämään kuuluvia normaali-ilmiöitä, kuten surun, pelon tai huolestuneisuuden.
Uusi luokitus laajentaa mielenterveyden häiriöiden skaalan määrittelemällä tukun uusia häiriötiloja. Eräs näistä on somaattinen oireyhtymä, jolla tarkoitetaan ylikorostunutta huolestuneisuutta fyysisistä oireista. Väestöstä peräti noin 7 prosentin arvioidaan sopivan tähän diagnoosiin.
Sairausdiagnoosien laajentaminen palvelee lähinnä lääke- ja terapiateollisuuden tarpeita, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.
– Ihmisten normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen ei tule tulkita sairaudeksi. Diagnoosin saaminen muuttaa ihmisen omakuvaa kielteiseen suuntaan, ja saattaa heikentää pyrkimyksiä selvitä elämän kriiseistä omien, ihmissuhdeverkoston ja yhteisön voimavarojen avulla. Diagnostiikan ei tulisi perustua palvelujen kysynnän luomiseen, vaan sen tulisi lähteä ihmisten tarpeista.
Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mielestä voimaantuminen ja osallisuus ovat mielenterveyden peruskiviä.
– Ylenmääräinen diagnooseilla leimaaminen heikentää ihmisten uskoa omiin voimavaroihinsa ja on omiaan luomaan jopa turhaakin hakeutumista ammattipalveluihin. Vaikka diagnoosit ovat terveydenhuollossa tarpeellisia, niiden käytön laajentuminen terveydenhuollon ulkopuolelle ja uusille alueille ei ole oikea suuntaus. Elämään kuuluvien kriisien ja haasteiden kuvaamiseksi ei tulisi käyttää psykiatrisia diagnooseja.
Mielenterveysjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Mental Health Europe on ilmaissut huolensa DSM-5 tautiluokituksen biologis-lääketieteellisestä painotuksesta ja peräänkuuluttaa sosiaalisten ja psykologisten näkökulmien parempaa huomioon ottamista.
Suomessa terveydenhuolto käyttää Maailman terveysjärjestön tautiluokitusta ICD-10 mielenterveyden häiriöiden luokitteluun, mutta uudella amerikkalaisella tautiluokituksella arvioidaan olevan vaikutusta myös suomalaisiin diagnoosikäytäntöihin.
Suomen Mielenterveysseura — Normaaleja elämän vastoinkäymisiä ei tule nähdä sairauksina.