Nuoria joutui eläkkeelle mielenterveyssyiden takia ennätysmäärä vuonna 2013. Viime vuoden lukuja ei ole vielä, mutta Eläketurvakeskuksen arvion mukaan määrä ei enää kasvanut.
Nuorilla tarkoitetaan alle 35-vuotiaita. Sen ikäisillä pitäisi olla edessään kymmeniä työvuosia, mutta vuosi vuodelta suureneva joukko ei pysty siihen mielenterveytensä takia.
Aiemmin toistettiin pitkään, että joka päivä viisi alle 35-vuotiasta päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Nyt heitä on enemmän, osoittavat tuoreet luvut, jotka HS pyysi työeläkkeitä hallinnoivasta Eläketurvakeskuksesta ja kansaneläkkeitä maksavasta Kelasta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia siirtyi toissa vuonna noin 2800 nuorta, kun kehitysvammaisia ei lasketa mukaan. Eläkepäätöksiä tehtiin yli 4 000, mutta osa ihmisistä saa sekä työ- että kansaneläkettä.
Suurin töistä pois vievä syy on masennus. Sen takia 700 nuorta aikuista sai Kelalta toissa vuonna kuntoutustukea.
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana yritetään vielä selvittää, onnistuisiko paluu töihin kuntoutuksen jälkeen. Osa alle 35-vuotiaista palaa, osa ei.
Toiseksi yleisin kuntoutustuen syy oli skitsofrenia, yleisin mielisairaus.
Skitsofrenia tunnetaan nuorten aikuisten sairautena, joka iskee etenkin 20–30 vuoden iässä.
Kolmanneksi yleisin mielenterveyden häiriö oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, jota kutsuttiin aiemmin maanis-depressiivisyydeksi.
Työkyvyttömänä eläkkeelle päätyvien oireilu on jatkunut vuosia, jopa vuosikymmeniä.
Tämän havaitsivat Työterveyslaitoksen tutkijat, jotka selvittivät mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten taustoja. He tutkivat Eläketurvakeskuksen rekisteristä mielenterveyden häiriön takia myönnettyjä kuntoutustukia.
Aineistona oli runsaat 1 100 alle 35-vuotiaan hakemusta ja lääkärintodistusta liitteineen.
Tutkijat selvittivät lisäksi hakijoiden koulutuksen, kouluaikaisen oireilun, lapsuusajan elinolot, päihteiden käytön, saadun hoidon ja kuntoutuksen.
Tutkimus ilmestyi tuoreessa Lääkärilehdessä.
Peräti joka toisen mielenterveysoireet olivat alkaneet jo kouluiässä.
Yhtä suuren joukon lapsuuden elinoloja kuvattiin vaikeiksi. Lääkärintodistuksissa mainittiin usein vanhempien avioero, vanhempien alkoholinkäyttö ja kiusatuksi tuleminen koulussa.
Esiin nousivat myös lapsuudessa koettu kaltoin kohtelu, vanhemman kuolema tai vakava mielenterveysongelma, oppimisvaikeudet, seksuaalinen hyväksikäyttö, onnettomuus tai oma sairastuminen vakavasti.
«Aika järkyttäviäkin tarinoita», sanoo tutkimusta tehnyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Marianna Virtanen.
«Nuori ei päädy eläkkeelle heppoisin perustein. Taustalla on pitkiä, vaikeita sairauksia.»
Joka viides hakija oli yrittänyt itsemurhaa.
Sairauksia oli kyllä yritetty hoitaa. Lähes jokainen oli syönyt lääkkeitä, joka toinen vähintään viittä psyykenlääkettä.
Psykoterapiaa tai siihen rinnastettavaa hoitoa oli saanut joka kolmas.
«Intensiivistä psykoterapeuttista hoitoa tarvittaisiin paljon enemmän», Virtanen sanoo. «Se välittyi hakemuksista.»
Psykiatrisessa sairaalahoidossa oli ollut kaksi kolmesta.
Mitä pitäisi tehdä, että harvemmat päätyisivät eläkkeelle?
Mielenterveyden ongelmat tulisi havaita ja hoitaa varhain, jo päiväkoti-iästä alkaen, tutkijat suosittelevat.
Se koskee myös nuorten päihdeongelmia. Jos nuorella on päihdeongelma, mielenterveyspulmia ja elimellisiä sairauksia, tuen pitäisi olla tehostettua.
Lääkärinlausunnoista ilmeni muuta. «Pulmia ei ole havaittu ajoissa, tai on havaittu mutta apu ei ole tehonnut, nuorta on pompoteltu paikasta toiseen, tai hän ei ole saanut tarvitsemaansa tukea», Virtanen luettelee.
«Osa taas on saanut paljon hoitoa, mutta kaikkien kohdalla hoito ei ole onnistunut.»
Tutkijat aikovat selvittää, mitä tutkittaville on tapahtunut vuoden 2008 jälkeen. «Alle puolet palaa opiskelemaan tai töihin», Virtanen arvioi.
Lähde — HS
