Masennus eli depressio on yleinen, herkästi uusiutuva ja usein pitkäkestoinen sairaus. Se lamauttaa toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa kärsimystä sairastuneelle ja myös hänen läheisilleen. Varhainen tunnistaminen ja ajoissa aloitettu hoito parantavat toipumisen ennustetta.
Masennuksen syitä on monia. Sekä perinnölliset ominaisuudet että ympäristötekijät ovat vaikuttamassa masennuksen syntyyn. Esimerkiksi stressaavat ajankohtaiset elämäntapahtumat, lapsuuden aikaiset traumat, luonteen temperamentti ja tietyt persoonallisuuden piirteet kuten esimerkiksi korostunut vaativuus itseä kohtaan saattavat altistaa masennuksen puhkeamiseen.
Masennukseen viittavia oireita
- Unihäiriöt, nukahtamisvaikeudet, öiset heräilyt, liika nukkuminen
- Tarmottomuus, vaikeus ryhtyä tekemään asioita, yleinen väsymys
- Liikkeiden ja mielen hidastuminen tai vastaavasti kiihtyneisyys
- Mielihyvän ja ilon kokemisen puute: koti, harrastukset, opiskelu, työ
- Voimakkaat syyllisyyden tunteet, arvottomuuden tunne ja itsetunnon lasku
- Vetäytyminen ihmissuhteista ja negatiivisten ajatukset muista ihmisistä
- Kipuoireet, kuten selkä-, lihas- , nivel- ja vatsakivut sekä päänsäryt
- Painon ja ruokahalun huomattavat muutokset
- Muutokset seksuaalisessa käyttäytymisessä
- Toivottomuus ja kuolemaan liittyvät ajatukset (ajatus kärsimyksen loppumisesta)
Masennuksen tunnistaminen
Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa kotisivuillaan maksuttoman masennustestin, jonka voit tehdä verkossa itse. Testin tuloksia tulkittaessa tulee huomioida, että tulos on vain suuntaa antava. Masennusdiagnoosin todennäköisyys kasvaa pistemäärän kasvaessa. Vähintään 12 pistettä saavista noin puolella diagnosoidaan masennnus. Voit tehdä testin muutaman päivän välein ja seurata masennuksesi kulkua. On tavallista, että masentuneen olo vaihtelee jopa päivittäin. Luotettavan diagnoosin tekemiseen tarvitaan psykiatrin tutkimus.
5 vinkkiä masentuneen mielialan hoitamiseksi
- Helli itseäsi päivittäin jollakin tapaa, mikä tuo sinulle ainakin hetkellisesti mielihyvää. Sen ei tarvitse olla mitään suurta. Voit esim. ostaa itsellesi jäätelön, kuunnella lempimusiikkiasi, mennä metsään kävelylle, käydä kampaajalla tai hieronnassa jne.
- Ole armollinen itsellesi. Vakavaa masennusta poteva ihminen ei kykene tarttumaan itseään niskasta kiinni ja parantua ryhdistäytymällä. Pidä kuitenkin päivärytmistä kiinni mahdollisuuksien mukaan. Pidä sosiaalisia suhteita yllä, liiku ja pidä harrastuksistasi kiinni omien voimien mukaan. Eristäytyminen voi syventää masennusta.
- Älä syyllisty läheisten ihmisten kommenteista ja ohjeista. Masennukselle on muutoinkin tyypillistä negatiiviset uskomukset omasta itsestä. Pyri kääntämään huonommuuden tunteet kyseenalaisiksi. Esim. Olenko välttämättä huono, jos epäonnistun? Epäonnistuminen on inhimillistä. Muutkin ihmiset voivat epäonnistua.
- Tee jotakin sellaista, mikä ruokkii luovuuttasi tai mitä et ole tehnyt aikaisemmin. Masennus on usein myös mahdollisuus saada ajan kanssa elämään jotakin uutta ja parempaa.
- Voit purkaa paineita ns. parantavan kirjoittamisen avulla. Varaa viiden päivän ajan itsellesi aikaa 20 minuuttia kerrallaan. Istu rauhallisessa paikassa ja kirjota ilman taukoa vihkoon tai tietokoneelle vapaasti mieltäsi painavia asioita, ilman että kritisoit asioita. Kirjoituksia ei ole tarkoitus näyttää muille. Tämä parantava kirjoittaminen auttaa sinua ulkoistamaan vaikeita asioita.
Milloin on syytä hakea ammattiapua?
Masennukseen kannattaa hakea apua ajoissa. Masennuksen tärkeimpiä hoitomuotoja ovat psykoterapia ja lääkehoito. Masennuksen pitkittyessä tai syventyessä on aina viisasta kääntyä psykiatrin tai psykoterapeutin puoleen. Lievään masennukseen lyhyt psykoterapiajakso voi olla riittävä. Joskus vaikeamman depression hoidossa sekä lääkehoito että vuosia kestävä terapia voivat molemmat olla tarpeellisia. Lääkehoidon tai pidemmänkestoisen psykoterapian tarve arvioi psykiatri. Pitkäaikaiseen työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen tai palauttamiseen tähtäävään psykoterapiaan voimme hakea sinulle Kela-tukea.
Tutkimukset osoittavat kiistattomasti psykoterapian tuloksellisuuden masennuksen hoidossa. Psykoterapialla voidaan vaikuttaa niin aivojen toimintaan kuin mahdollisesti rakenteeseenkin. Psykoterapeuttisen hoidon tuloksellisuuteen vaikuttaa keskeisesti potilaan ja psykoterapeutin välillä tapahtuva terapeuttinen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde sekä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen.
Lähtö — City.fi
