Yli 300 000 suomalaista on kärsinyt psyykkisistä oireista korona­epidemian aikana.

Naisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut koronaepidemian aikana.Suomalaisten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet koronaepidemian aikana. Viime vuonna yhä suurempi osa suomalaisista kertoi kärsivänsä psyykkisestä kuormittuneisuudesta, joka liittyy ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Viime vuonna 14 prosenttia aikuisväestöstä kärsi psyykkisistä oireista ja kuormituksesta. Luku vastaa väestössä yli 320 000:ta ihmistä. Kaksi vuotta aiemmin määrä oli noin kaksi prosenttiyksikköä matalampi.

Psyykkiset oireet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Lähes joka viides (19 prosenttia) 20–54-vuotias nainen ilmoitti kärsivänsä merkittävästä psyykkisestä kuormittuneisuudesta. Vastaavanikäisistä miehistä alle 15 prosenttia raportoi kärsivänsä psyykkisestä kuormittuneisuudesta.

Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus viittaa siihen, että henkilöllä on mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö tai jokin muu mielenterveyshäiriö.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tilastoraportista. Sen tiedot kerättiin kansallisesta terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus Finsotesta. Tutkimus tuottaa säännöllisesti tietoa väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelukokemuksista. Tietoa kootaan myös esimerkiksi yksinäisyydestä, osallisuuden kokemuksista ja sähköisestä asioinnista.

Tuoreiden Finsote-tulosten mukaan psyykkisessä kuormittuneisuudessa on alueellisia eroja. Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä Helsingissä (17 prosenttia vastanneista), Pirkanmaalla (16 prosenttia) ja Päijät-Hämeessä (15 prosenttia). Vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta raportoitiin Keski-Pohjanmaalla (kymmenen prosenttia vastanneista).

Psyykkinen kuormittavuus on yleistynyt vuodesta 2018 eniten Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Kainuussa.

”Aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveys­ongelmiin.” –Jaana Suvisaari

Vaikka psyykkinen kuormittavuus on lisääntynyt koronaepidemian aikana, itsemurha-ajatukset eivät ole lisääntyneet. Viime vuonna noin joka kymmenes 20–54-vuotiaista kertoi itsemurha-ajatuksista.

”Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.

Viime vuoden Finsotessa kerättiin tietoja myös koronaepidemian vaikutuksista arkielämään. Vastanneista 62,4 prosenttia raportoi, että yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt. Joka kolmas vastaaja kertoi, että yksinäisyyden tunne on lisääntynyt. Koronavirukseen liittyvistä huolenaiheista yleisin oli, että läheinen ihminen saa koronatartunnan.

Finsote-tutkimuksessa kysellään vastaajilta myös terveyspalveluiden saatavuudesta. Koronaepidemian toinen aalto heijastui myös palveluiden saatavuuteen.

Viime vuoden aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle vaikeutui. Noin joka viides vastaaja kertoi saaneensa viime vuoden aikana riittämättömästi lääkärin vastaanottopalveluita. Eniten tyytymättömiä oli Vantaa-Keravalla (25 prosenttia), Helsingissä (24 prosenttia) sekä Päijät-Hämeessä, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (23 prosenttia).

Vastaajat kokivat myös hoitajan ja hammaslääkärin vastaanottopalvelut riittämättömiksi. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia kertoi, että oli saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita. Tyytymättömien määrä kasvoi vuodesta 2018 viisi prosenttiyksikköä.

THL:n mukaan lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia vuonna 2018. Viime vuonna osuus nousi 22 prosenttiin.

”Tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua, ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tiedotteessa.

Näin psyykkistä kuormittuneisuutta mitataan

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus Finsoten joka toinen vuosi. Viime vuonna kyselytutkimukseen vastasi lähes 30 000 Suomessa vakituisesti asuvaa 20 vuotta täyttänyttä.

  • Kyselyssä selvitetään psyykkistä kuormittuneisuutta niin sanotulla MHI-5-kysymyspatterilla. Niiden avulla kartoitetaan vastaajan ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Vastaukset sijoitetaan jatkumolle, jonka toinen ääripää edustaa vakavaa psyykkistä kuormittuneisuutta ja toinen ääripää hyvää koettua mielenterveyttä ja onnellisuutta.

www.hs.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.