Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennusta

Vähäinenkin liikunta ehkäisee masennustaJo tun­ti lii­kuntaa vii­kossa riit­ti ehkäi­semään masen­nusta, ei­kä vai­kutus enää voimis­tunut lisät­täessä lii­kuntaa 1,5 tun­nista vii­kossa.
Lukui­sissa tutki­muk­sissa on to­dettu, et­tä ma­sennus on yhtey­dessä vä­häiseen lii­kuntaan ja et­tä lii­kunta lie­vittää masen­nusta. Tä­hän saak­ka syy-seu­raus­suhde on kui­tenkin ol­lut epä­selvä: aiheut­taako ma­sennus lii­kunnan vähe­ne­mistä vai lii­kunnan puu­te masen­nusta? Kansain­vä­linen tutki­mus­ryhmä sel­vitti ete­ne­vässä epi­de­mio­lo­gi­sessa tutki­muk­sessa lii­kunnan ja masen­nuksen kausaa­li­suh­detta.
Ai­neiston muodos­tivat 33 908 laa­jaan HUNT-tut­ki­mukseen osal­lis­tu­nutta, keski-ikäistä norja­laista. Lii­kunnan harras­ta­miseen vii­kossa käy­tetty ai­ka kartoi­tettiin kuusi­por­tai­sella astei­kolla. Tutki­muksen alussa vuo­sina 1984–86 he olivat ruumiil­li­sesti ter­veitä ei­vätkä itsear­vioin­tias­teikon perus­teella kär­sineet merkit­tä­vistä psy­kiat­ri­sista oi­reista. Tutkit­tavien ma­sennus- ja ahdis­tu­soi­reita mi­tattiin toi­sella itse­ar­vioin­tias­tei­kolla 9–13 vuot­ta myö­hemmin. Mahdol­li­sina sekoit­ta­vina teki­jöinä ana­lyysiin otettiin mu­kaan kou­lutus, sosiaa­li­luokka, avio­sääty, ikä, paino­in­deksi, lepo­pulssi, seuran­ta-ajan ai­kana al­kanut ruumiil­linen sai­raus, päih­teiden käyt­tö ja tutkit­tavan ko­kema sosiaa­linen tu­ki viisi­por­tai­sella astei­kolla.
Tutkit­ta­villa, jot­ka ei­vät harras­taneet lain­kaan lii­kuntaa, masen­nukseen sairas­tu­misen ris­ki seuran­ta-ai­kana oli 44 % suu­rempi kuin lii­kuntaa keski­määrin 1,5 ker­taa vii­kossa harras­ta­villa. Lii­kunnan lisää­minen 1,5 tun­nista vii­kossa ei enää vähen­tänyt ris­kiä sai­rastua masen­nukseen. Lii­kunta ei vaikut­tanut ris­kiin sai­rastua ahdis­tukseen sairas­tu­misen ris­kiin. Sekoit­tavien teki­jöiden vaiku­tusta selvi­tettiin vii­dellä vaihtoeh­toi­sella moni­muut­tu­ja­mal­lilla, ja kai­kissa lii­kunnan puu­te li­säsi masen­nukseen sairas­tu­misen ris­kiä. Tut­kijat ar­vioivat tu­losten perus­teella, et­tä jos kaik­ki harras­tai­sivat hi­koilua aiheut­tavaa lii­kuntaa vä­hintään tun­nin vii­kossa, masen­nukseen sairas­tuvuus väes­tössä vähe­nisi 12 %.
Tutki­muksen merkit­tävä heik­kous on se, et­tei tutkit­tavien aiem­pia masen­nus­jak­soja kartoi­tettu lähtö­ti­lan­teessa: ne ovat saat­taneet vai­kuttaa liikun­ta­tot­tu­muksiin. Toi­nen heik­kous on psy­kiat­risten oi­reiden kartoit­ta­minen pel­kästään sup­peilla itsear­vioin­ti­mit­ta­reilla. Suu­rimmat vah­vuudet ovat ete­nevä luon­ne, suu­ri otos­koko ja sosiaa­lisen tuen huomioi­minen sekoit­ta­vana teki­jänä – ­lii­kun­taahan harras­tetaan usein yh­dessä ys­tävien kans­sa.
Yllät­tä­vintä tulok­sissa oli, et­tä jo tun­ti lii­kuntaa vii­kossa riit­ti ehkäi­semään masen­nusta ei­kä vai­kutus enää voimis­tunut lisät­täessä lii­kuntaa 1,5 tun­nista vii­kossa. Sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rauksia ehkäis­täessä lii­kunnan te­ho kas­vaa edelleen, kun liikku­mista li­sätään tun­nista kol­meen tun­tiin vii­kossa. Tu­loksia voi­daan tul­kita si­ten, et­tä täydel­linen lii­kunnan puu­te on ai­voille haital­linen ti­la, jo­ka al­tistaa masen­nuk­selle.
Ma­sen­nuk­sella on tai­pumus uu­siutua. On tär­keää, et­tä lää­käri ker­too masen­nuk­sesta toipu­neille poti­laille mahdol­li­suu­desta eh­käistä masen­nuksen uusiu­tu­mista vain pa­rin tun­nin viikoit­tai­sella liikun­nalla.
Läh­de:
Har­vey SB, Øverland S, Hatch SL ym. Exer­cise and the pre­vention of dep­ression: re­sults of the HUNT co­hort study. Am J Psyc­hiatry 2018;175:28–36.
Kirjoit­taja:
Te­ro Tai­minen
psy­kiatrian do­sentti, osas­to­ny­li­lää­käri
Ku­va: Panther­media
Uu­tinen on jul­kaistu Lääkä­ri­leh­dessä 5/2018.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.