Suoliston pieneliöt vaikuttavat mielialaan

Suoliston mikrobit liittyvät mielen hyvinvointiin.Näyttö suolistomikrobien ja mielenterveyden yhteydestä alkaa olla perin vakuuttavaa. Uusin linkki löytyi masennuksen ja tiettyjen bakteerilajien väliltä yli 2 000 ihmisen ulostenäytteitä analysoimalla.

Suoliston mikrobit kytkeytyvät mielen hyvinvointiin. Tästä on saatu entistä vahvempaa näyttöä.
Aihetta on tutkittu paljon eläimillä, mutta nyt on saatu ensimmäisen kerran väestötason tutkimustietoa ihmisistä.
Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin koehenkilöiden suoliston mikrobien kirjoa ja sitä, löytyykö siitä yhteyksiä ihmisen kokemaan elämänlaatuun ja mahdolliseen masennukseen.
Yli 2 000 osallistujan elämänlaatu ja masentuneisuus pisteytettiin. Pisteet perustuivat osallistujien omaan arvioon ja mahdolliseen lääkärin diagnoosiin.
Tutkimus julkaistiin Nature Microbiology -tiedelehdessä.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että masentuneiden suolistossa on harvinaisen vähän Dialister— ja Coprococcus-lajien bakteereja. Jälkimmäiset tuottavat butyraateiksi kutsuttuja lyhytketjuisia rasvahappoja. Ne vahvistavat suolen sisäpintaa ja vähentävät tulehdusta suolistossa.
Näiden bakteerien vähyys on ennenkin yhdistetty masennukseen sekä krooniseen tulehdukselliseen suolistosairauteen.
Ilmeisesti butyraatit saavat paksusuolen tuottamaan enemmän serotoniinia. Se toimii aivoissa ahdistusta lievittävänä välittäjäaineena.
Masennusta tutkinut tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta suhtautuu tuloksiin varauksellisesti.
Hän muistuttaa samassa tiedelehdessä aikaisemmin julkaistusta tutkimuksesta, jossa masennuksen ja tietyn suolistobakteerin yhteydestä saatiin päinvastaisia tuloksia.
”Tietoa kertyy tutkimuksista vähitellen lisää, mutta niin mielenkiintoiselta kuin suolistomme ja aivojemme välinen vuorovaikutus saattaakin nyt näyttää, on aihetta olla kriittinen”, hän toteaa. Partonen korostaa, että pelkkä todettu yhteys ei vielä kerro syyn ja seurauksen suhdetta. Eli selvittämättä on, muuttavatko bakteerit mielialaa vai masennus suoliston bakteerien lajikirjoa.
On mahdollista, että masentuneena ihminen esimerkiksi syö yksipuolisemmin ja epäterveellisemmin, jolloin tietyt suolistobakteerit näivettyvät ja toisenlaiset rehottavat.
Suoliston tiedetään viestivän aivoihin päin tuottamiensa hormonien avulla ja suoraan sisäelimistä aivoihin johtavan kiertäjähermon kautta.
Eläinkokeissa hiirten aivojen toimintaan on onnistuttu vaikuttamaan muokkaamalla niiden suoliston bakteerikantaa.
Aivot myös viestivät suolistolle. Kokeessa hiirille aiheutettu aivoinfarkti muutti bakteerien valtasuhteita eläinten suolistossa.
Partonen muistuttaa, että vaikka bakteerit vaikuttavat paikallisesti suolenseinämään, emme vielä tiedä, vaikuttavatko ne myös aivojen toimintaan.
Monet bakteerit kyllä tuottavat hermovälittäjäaineita tai niiden esiasteita, Partonen sanoo.
Emme kuitenkaan tiedä, tuottavatko ne niitä riittävästi, läpäisevätkö ne aivo­veriesteen ja muuttavatko ne aivoissa solujen toimintaa ja lopulta mielialaa sekä käyttäytymistä.
Suurin osa aiheen tutkimuksista on tehty eläimillä. Kun bakteerittomaan hiireen siirrettiin masentuneen ihmisen suolistomikrobeja, hiirikin masentui.
Alzheimerin tautia hiirellä vastaavia aivomuutoksia on hillitty terveen eläimen suolistobakteereilla.
Myös aiemmin mainitussa aivoinfarktikokeessa paraneminen hiirten aivoissa lähti vauhtiin, kun niiden suoliston bakteeristo palautettiin entiselleen.
Tuoreen väestötutkimuksen ansio oli se, että tuloksia koeteltiin suurella joukolla koehenkilöitä.
Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin 1 054 henkilöä. He olivat mukana suoliston mikrobikirjoon keskittyvässä tutkimuksessa Belgiassa.
Heistä saatuja tuloksia tutkijat vertasivat toiseen aineistoon. Se oli kerätty 1 070 toiseen tutkimukseen osallistuneelta hollantilaiselta.
Lisäksi tutkimusryhmä tarkasteli joukkoa belgialaisen sairaalan hoitamia masennuspotilaita.
Partonen huomauttaa kuitenkin, että masennuspotilaita olisi pitänyt tutkia yli kolminkertainen määrä, jotta tulos olisi tilastollisesti pätevä.
Tulokset herättävät kysymyksen siitä, voisiko myös masennusta yrittää tulevaisuudessa hoitaa suolistobakteerien avulla.
Tällä hetkellä suolistobakteerihoito tarkoittaa käytännössä ulosteensiirtoa terveeltä henkilöltä. Hoitoon kehitetään nielaistavaa kapselia.
Suomessa ulosteensiirtoa on käytetty lähinnä antibiootti­ripulin hoitoon. Maailmalla keinoa on kokeiltu myös tulehduksellisten suolistosairaukseen ja diabetekseen, mutta hoitotulokset ovat olleet vaisuja.
www.hs.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.