Moni on masentunut tietämättään – näitä oireita ei yleensä tunnisteta masennukseksi.

Masennuksen yksi oire on, että asiat, jotka ovat aiemmin tuottaneet iloa, eivät enää ilahduta.Kärsitkö epämääräisistä kivuista? Nukutko huonosti? Ahmitko lohturuokaa tai oletko menettänyt ruokahalusi kokonaan? Oletko tullut ajatelleeksi, että saatat potea masennusta?
Suuri osa masentuneista ei tunnista tilaansa, vaan hakeutuu lääkärin vastaanotolle kipujen tai särkyjen takia. «Kun kivun syytä ruvetaan selvittämään, taustalta löytyykin masennus», kertoo Mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatriKristian Wahlbeck.
Masennus on Suomessa yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä, johon lähes viidennes väestöstä sairastuu jossain elämänvaiheessa. Vakavasta masennuksesta kärsii arvioiden mukaan vuosittain viisi–kuusi prosenttia väestöstä.
Wahlbeck muistuttaa, että vakava masennus voitaisiin estää ennakolta, jos apua haettaisiin jo ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.
Edellä mainitut oireet eivät välttämättä vielä vaadi lääkitystä. «Joskus voi riittää jo se, että puhuu hyvän ystävän kanssa. Jos se ei riitä, apua voi hakea apua julkisesta terveyshuollosta, lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai psykologilta. Jo muutaman kerran keskustelu voi ehkäistä masennustilan syntymistä», Wahlbeck sanoo.
Jos tilanne kuitenkin pahenee ja oireita tulee lisää, on Wahlbeckin mukaan syytä harkita lääkitystä.
Pahimmillaan hoitamaton masennustila voi johtaa itsemurhaan. Joka vuosi lähes tuhat suomalaista tekee itsemurhan. Luku on EU-maiden synkimpiä.
Myös kansainväliset tutkimukset vahvistavat, että suuri osa masennuspotilaista jää ilman diagnoosia.
«Ihminen voi elää kuukausia masennusoireiden kanssa tiedostamatta, että hän on masentunut. Jotkut potilaistani ovat olleet yllättyneitä ja melkein sokissa, kun olen kertonut heidän oireidensa todellisen syyn», sanoo brittiläinen psykologi Angel Adams The Guardian-lehdessä.
Potilaat tuntevat Adamsin mukaan itsensä uupuneiksi, mutta he ajattelevat, että syynä on liiallinen työnteko.
«Monet luulevat, että masennus johtaa ilman muuta sairauslomaan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Monet masentuneet käyvät töissä ja elävät arkeaan kuin ennenkin. Heidän toimintakykynsä on kuitenkin aivan eri tasolla kuin ennen», Adams sanoo.
Muun muassa näiden oireiden takana saattaa olla masennus:
1. Kipu ja särky
Masennus voi lisätä kipuherkkyyttä. Masentunut tuntee kipua, jonka syytä ei saada selville ja joka ei lakkaa, vaikka sitä yritettäisiin hoitaa.
Brittiläisen Bathin yliopiston kliinisen psykologian professori Paul Salkovskissanoo Guardian-lehdessä, että kipu on suureksi osaksi psyykkinen ilmiö.
2. Alakulo
Alakulo on masennuksen ilmeisin merkki. Masentuneella on usein myös huono itsetunto ja hän potee arvottomuuden tunnetta.
Ihminen, joka ei tiedosta omaa masennustaan, saattaa muuttua ylikriittiseksi itseään kohtaan tai hän potea jatkuvia itsesyytöksiä. Hän myös ärtyy helposti muiden seurassa.
Tyypillistä on Wahlbeckin mukaan se, että alakulo on pahimmillaan aamuisin. «Masentuneen on vaikea päästä liikkeelle. Tilanne kuitenkin monesti helpottuu iltaa kohti.
Paul Salkovskisin mukaan mielialan vaihtelu saattaa olla hyvinkin nopeaa: «Aamun alakulon jälkeen vaikkapa kello kaksi iltapäivällä tuntuu siltä kuin sähköjohto kiinnitettäisiin seinään ja kuin lamppu syttyisi.»
3. Kiinnostuksen ja ilon katoaminen.
Asiat, jotka ovat aiemmin tuottaneet iloa, eivät enää ilahduta. Olo on välinpitämätön ja totaalisen lattea. Maailma näyttää värittömältä ja kaikki tuntuu yhdentekevältä.
Tunne voi ulottua myös ihmissuhteisiin. Masennusta voi Adamin mukaan epäillä, jos ihminen lakkaa käymästä ulkona ja pysyttelee kotona omissa oloissaan ja lopulta erakoituu.
4. Ruokahalun puute
Jotkut masentuneet saattavat sortua niin sanottuun lohtusyömiseen ja ahmia liikaa. Useimmiten masentunut kuitenkin menettää ruokahalunsa.
5. Kiinnostus seksiin vähenee
Kun ihminen menettää kykynsä tuntea mielihyvää, ei ole yllätys, että se vaikuttaa myös seksuaalisuuteen. Masentuneen omanarvontunto on alhaalla, joten hän ei voi uskoa, että kumppanikaan haluaisi seksiä hänen kanssaan. Tähän voi brittitutkijoiden mukaan olla myös biologinen syy, mikäli masennus on yhteydessä hormonitoiminnan muutoksiin.
6. Uupumus ja unettomuus
Masentuneella on usein unihäiriöitä. Jotkut tuntevat olevansa koko ajan väsyneitä ja nukkuvat liikaa. Yleisempää on kuitenkin se, että ihminen heräilee kesken uniensa tai että hänen on vaikea nukahtaa illalla. Masennusta voi epäillä myös silloin, jos ihminen herää jatkuvasti liian aikaisin, esimerkiksi neljän aikaan aamuyöllä, eikä saa enää unta.
7. Muisti huononee
Masentuneen on vaikea muistaa yksityiskohtia.
Salkovskis selventää asiaa esimerkillä: Kuvitellaan, että ihminen menettää työpaikkansa. Normaalitilassa ihminen alkaa tehdä suunnitelmia, laittaa ansioluettelonsa ajan tasalle, ilmoittautuu työvoimatoimistoon ja kyselee verkostoiltaan, olisiko jossakin töitä tarjolla.
Masentunut ihminen puolestaan kelaa vain mielessään, että pitää hankkia työpaikka, pitää hankkia työpaikka, mutta ei tee asialle mitään.
Kristian Wahlbeck vahvistaa analyysin: «Masentunut on yleensä tarmoton, hänellä on vaikea siirtyä ajatuksista toiminnan tasolle. Siitä seuraa noidankehä: Kun ei saa aikaiseksi, alkaa syyttää itseään ja potea huonommuuden tunnetta.»
8. Päättämättömyys
Masentuneen on vaikea tehdä päätöksiä. Wahlbeckin mukaan masennus johtaa päättämättömyyteen ja toimimattomuuteen eli ambivalenssiin.
Brittitutkijoiden mukaan masentuneen on erityisen vaikeaa tehdä suuria päätöksiä.
«Jos sinua esimerkiksi kositaan, saatat miettiä ratkaisua esimerkiksi rahan tai lasten hankkimisen näkökulmasta. Viime kädessä moni luottaa kuitenkin vastauksessaan vaistonvaraiseen tunteeseen. Masentunut ihminen ei kuitenkaan kykene luottamaan tähän tunteeseen ja siksi hänen on vaikea tehdä tärkeitä päätöksiä», sanoo Salkovskis.
Lisäksi masentuneen motivaatio on täysin kateissa. Masentunut ajattelee, että kaikki menee joka tapauksessa pieleen.
Lähde — HS

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.