Korona ajoi työikäiset aikuiset hakemaan apua mielenterveysongelmiin.

Matalan kynnyksen apua tarjoavat neuvonta- ja kriisipuhelimet antavat tukea silloinkin, kun terapiaan ei vielä ole hakeuduttu. Tarpeen tullen tarjolla on myös tietoa, mitä kautta saa lisää tukea ja pidempikestoista apua.Viime vuoden aikana matalan kynnyksen keskusteluapua haettiin entistäkin enemmän, kun poikkeusolot alkoivat uuvuttaa.
  • Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) neuvonnassa autettiin yhä enemmän henkilöitä, jotka hakivat ensimmäistä kertaa apua mielenterveyteen liittyen.
  • Uutena asiakasryhmänä ovat työssä käyvät aikuiset, joiden jaksamista koronapandemian tuomat muutokset ovat koetelleet.
  • MTKL toivoo, että koronakriisissä muistettaisiin myös huolehtia mielenterveyspalveluiden resursseista, ei vain talouden elpymisestä.

Koronavuosi on tuonut aivan uuden ryhmän suomalaisia mielenterveyspalveluiden äärelle. Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) mukaan matalan kynnyksen keskusteluapua haki viime vuonna yhä useampi työssä käyvä aikuinen, jolla ei ollut aiempaa kokemusta mielenterveyspalveluista tai oman mielenterveyden pohtimisesta.

Neuvontatyön koordinaattori Milla Ristolainen arvelee, että monen työssä käyvän yhteydenoton taustalla on koronavuonna vauhdilla muuttunut työelämä.

– Työn lähiympäristö ja lähiolosuhteet ovat muuttuneet. Yleistyneessä etätyössä on hyviä puolia, mutta se voi myös kuormittaa aivan uudella tavalla, hän sanoo.

Samalla kun koronaviruspandemian aiheuttamia poikkeusoloja on kestänyt jo lähes vuoden Suomessakin, on alettu tottua uusiin tapoihin toimia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuormitus olisi kadonnut.

– Olemme koko ajan poikkeusasennossa, vaikka tästä onkin tullut jo rutiinia. Kun ihminen joutuu toimimaan muutoksen sisällä, vie se resursseja ja kuluttaa paljon enemmän, Ristolainen sanoo.

Ei mitään ”aikapommeja”

Suoraan työelämän muutoksen tai etätyön vuoksi ei neuvontapalveluihin oteta yhteyttä, mutta oma jaksaminen, ahdistuneisuus ja esimerkiksi työkyky ovat mietityttäneet suomalaisia.

MTKL tavoitti viime vuonna neuvontapalveluidensa kautta yli 10 000 ihmistä. Näistä kohtaamisista yli puolet tapahtui puhelimitse, mutta myös Valoa-chat-palvelussa on riittänyt kuhinaa. Sitä kautta yhteydessä on ollut yli 2 000 ihmistä.

Anonyymit matalan kynnyksen apupalvelut ovat keskeisessä roolissa, kun apua hakee ihminen, joka ei välttämättä tiedä, mikä taho apua antaisi tai mikä oikeastaan on avuntarpeen juurisyy.

– Nyt puhumaan tulevat ihmiset, jotka eivät ole tottuneet siihen, että oma toimintakyky laskee tai arjessa on jotain häiritsevää, Ristolainen sanoo.

Hän huomauttaa, että nyt apua hakeneet eivät ole ”tikittäviä aikapommeja” vaan ihmisiä, jotka ovat osanneet varhaisessa vaiheessa tunnistaa, että olo on tavanomaisesta poikkeava.

– Tämä osoittaa työhyvinvointipalveluiden tärkeyden ja varhaisen avun tarpeen. Meillä valitettavan usein puhutaan mielenterveydestä vasta, kun se on jo mennyt.

Työväestö ahtaalla

Matalan kynnyksen apuun tulisi Ristolaisen arvion mukaan kiinnittää lisää huomiota. Näin apua olisi tarjolla valmiina yhä useammalle, ennen kuin tarvitaan järeämpiä keinoja: pitkiä terapiajaksoja tai sairauslomia – tai kuten Ristolainen sanoo ”oikeastaan vielä kauheasti mitään”.

– Pitäisikö meidän siinä tapauksessa siis kyetä tarjoamaan yhä useammin myös matalan kynnyksen apua, ennen kuin järeämpiä keinoja edes kaivataan? Tämä on laajempi, työhyvinvointiin ja sen tärkeyden ymmärtämiseen liittyvä keskustelu, jota meidän olisi opittava käymään. Tunneilmasto, jonka keskellä tällä hetkellä elämme, on meille totuttua raskaampi, eikä sen vaikutuksia omaan elämänhallintaan tai jaksamiseen tule vähätellä.

Koronakriisin koettelema mielenterveys ei tietenkään ole vain työikäisiä koskeva asia. Julkisuudessa on puhuttu paljon myös vanhusten sekä lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista poikkeusolojen keskellä. Koronakriisin hoidossa tulisikin huomioida myös mielenterveys entistä paremmin.

MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka otti asiaan kantaa helmikuun alussa.

– On ollut paljon puhetta siitä, miten talous saataisiin elpymään ja yhteiskunnan rakenteet korjautumaan. Nyt on pakko muistaa, että koronasta elpymisessä ei ole kysymys vain rahasta ja liike-elämästä, vaan sen varmistamisesta, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin tulevaisuudessakin, hän sanoi tuoreimmat Mielenterveysbarometrin tulosten tultua julki.

Mielenterveysbarometrin mukaan 78 prosenttia suomalaisista uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi viime marras-joulukuun vaihteessa yli 2 000 15–79-vuotiasta suomalaista.

– Parasta yhteiskunnallista varautumista olisi nyt se, että samalla tehokkuudella, jolla pyritään rokottamaan väestö koronaa vastaan, rakennettaisiin valmiudet ottaa vastaan koronan uuvuttamia ihmisiä ja antaa heille eväät elpymiseen.

www.iltalehti.fi
 

Добавить комментарий

Ваш адрес email не будет опубликован.