Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia itse tai läheisensä kautta. Joka toinen meistä sairastuu ainakin kerran johonkin, joka joko diagnosoidaan tai jää diagnosoimatta mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriö ei ole ihmisen tai hänen loppuelämänsä määrittäjä.
Meillä kaikilla on myös mielenterveyttä, jota voi vahvistaa ja hoitaa. Psyykkiset voimavaramme vaihtelevat jokapäiväisessä elämässä ja eri elämänvaiheissa.
Omaa ja läheisten mielenterveyttä voi vaalia melko lailla samoilla asioilla kuin fyysistäkin terveyttä. Tärkeitä rakennuspuita ovat uni, liikkuminen, ravinto, säännöllinen elämänrytmi – ja yhteys muihin ihmisiin. Mielenterveystaitoja, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, keskittymistä tai palautumista, voi opetella aikuisenakin.
Työyhteisössä hyvää mielenterveyttä rakentavat kohtuulliset työolot, hyvä vuorovaikutus ja oikeudenmukainen johtaminen. Mutta ensiarvoisen tärkeää on myös se, ettei mielenterveyden ongelmien kanssa tarvitse pärjätä yksin.
Koronakriisin keskellä mielenterveys on erityisen ajankohtainen teema.
Mielenterveyden ilmiöiden pitäisi olla yhtä arkisia kuin terveyden yleensäkin. Asenteet ovatkin muuttuneet hyvään suuntaan viime vuosina. Mielenterveys kiinnostaa ja nykyään jo aika yleisesti ymmärretään, että mielenterveys on jotain muuta kuin mielen sairauden puuttumista. Mielenterveys on voimavara niin jokaiselle meistä yksilöinä kuin vaikkapa työyhteisölle tai urheiluseuralle.
Puhumalla poistetaan stigmaa
Mutta vaikka mielenterveydestä puhutaan paljon, moni edelleen kokee avun hakemisen vaikeaksi. Puhumalla avoimesti mielenterveyden ongelmista ja niihin liittyvistä kokemuksista, voidaan edelleen vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa. Avun pyytämisen ja saamisen kynnyksen pitäisi olla matalalla. Joskus riittää keskustelu läheisen tai kriisiauttajan kanssa. Myös vertaistuella on suuri merkitys mielenterveyden haasteissa. Omaan jaksamiseen liittyvissä huolissa on myös tärkeää kääntyä ajoissa ammattilaisen puoleen.
Koronakriisin keskellä mielenterveys on erityisen ajankohtainen teema. Pitkittyvä kriisi ja siihen liittyvä eristäytyminen kuormittavat niin nuoria, työikäisiä kuin ikäihmisiä. Jo ennen pandemiaa havaittiin, että samaan aikaan kun suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, on mielenterveyden ongelmien osuus sairaspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kasvanut ja kasvussa. Suuntaan on mahdollista vaikuttaa. Ratkaisevaa on ennaltaehkäisevä työ ja se, että apua on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitaan.
Kirjoittaja Sari Aalto-Matturi, VTL, työskentelee toiminnanjohtajana MIELI Suomen Mielenterveys ry:ssä
